Puolustusvoimissakin seurataan huolestuneena syntyvyyden rajua laskua Suomessa. Vaikutukset varusmiespalvelustaan suorittavassa ikäluokassa alkavat näkyä käytännössä 15 vuoden kuluttua.
– Jos syntyvyyden kehitys jatkuu näin, kaikki ymmärtävät, että sillä on erittäin laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia ja sillä on vaikutuksia myös meihin, Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen sanoo Nykypäivä-lehden haastattelussa.
Kun vielä vuonna 2010 vauvoja syntyi noin 61 000, toissa vuonna enää noin 47 500, joista poikia vajaat 25 000. Tämän haastattelun jälkeen tulivat vielä vuoden 2019 tilastot, jotka olivat entistäkin synkemmät.
Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin 22 000 henkeä varusmiespalveluksessa. Miehistä varusmiespalveluksen suorittaa vuosittain noin 70 prosenttia.
Riittävätkö meillä jatkossa miehet?
Tarkastelemme Puolustusvoimain komentajan kanssa yhdessä Väestöliiton grafiikkaa syntyvyyden kehityksestä 2000-luvulla. Käyrä nousee ensin loivasti ylös ja alkaa sitten kääntyä laskuun vuoden 2010 jälkeen. Ensin hiljakseen. Sitten jyrkemmin.
Tänä vuonna kutsunnat koskevat vuonna 2002 syntynyttä ikäluokkaa. Kivinen korostaa, ettei ikäluokkien pieneneminen ole puolustusvoimien kannalta toistaiseksi ”akuutti kysymys”.
– Kun 2014 syntyneet tulevat kutsuntaikään, olemme suunnilleen samassa volyymissä kuin mitä viime vuonna oli kutsunnoissa.
Kivisen mielestä syntyvyyden lasku ei anna ainakaan toistaiseksi aihetta yleistä asevelvollisuusjärjestelmää koskeviin isoihin muutoksiin.
Hän korostaa, että nykyjärjestelmällä on myös vahva kansan tuki.
– Me emme tiedä, miltä maailma tuolloin 2035 näyttää ja missä tilanteessa Suomi on. Siihen on vielä pitkä aika ja on varmasti monia muita tekijöitä, jotka Suomeen vaikuttavat ja joita ei ole vielä tunnistettu, Kivinen pohdiskelee.
Varusmiesliiton mallissakin ongelmansa
Varusmiesliitto on esittänyt asevelvollisuusjärjestelmää, joka koskisi tasa-arvoisesti molempia sukupuolia.
Varusmiesliiton mallissa todetaan, että jos koko ikäluokasta ei saataisi kutsunnoissa riittävää määrää vapaaehtoispohjalta kannustimin asepalvelukseen, puolustusvoimilla olisi oikeus määrätä palvelukseen.
Mallin etuna on pidetty tasa-arvon lisäksi myös sitä, että se takaisi riittävän isot ja parhaat voimat puolustusvoimien käyttöön ikäluokkien pienentyessä.
Kivisen mielestä mallissa on kuitenkin ongelmansa liittyen juuri sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Koko ikäluokka – naiset mukaan lukien – olisi puolustusvoimien näkökulmasta lähtökohtaisesti liian iso.
– Jos meille annettaisiin oikeus poimia molemmista ikäluokista ne, jotka haluamme palvelukseen, tulisimme tätä kautta myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiin. Palveluskelpoisuus ei voisi olla enää pelkästään valintaperuste, koska ikäluokka olisi niin suuri, vaan tarvittaisiin muitakin kriteereitä. Miten valinnat tehtäisiin – sekin olisi iso yhteiskunnallinen asia, Kivinen huomauttaa.
Puolustusvoimain komentajan Nykypäivä-lehdessä julkaistu haastattelu on luettavissa kokonaisuudessaan Verkkouutisten Plus -sivustolta ilmaiseksi kirjautumalla.
