Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ei innostu kokoomusnuorten mallista asevelvollisuuden uudistamiseksi. Kokoomusnuoret esittää asevelvollisuuden uudistamista sukupuolineutraaliksi niin, että vuosittain koulutettavien määrä säilyisi kuitenkin nykyisellään eli noin 25 000:ssa. Kokoomusnuorten puheenjohtajan Henrik Vuornoksen mukaan asevelvollisuus on yksi keskeisimpiä tasa-arvohaasteita nykypäivän Suomessa.
– Näkisin itse – ja tämä on puolustusselonteossakin linjattu – että Suomen nykyinen malli eli yleinen asevelvollisuus ja koko palveluskelpoisen miesikäluokan kouluttaminen on kustannustehokkain tapa muodostaa uskottavat sodanajan joukot. Tasa-arvonäkökulma ei ole se ensisijainen näkökulma, kun tarkastelemme Suomen puolustusta, katsoo Jussi Niinistö Verkkouutisille.
Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos kirjoittaa, että valikoiva asevelvollisuus tarkoittaisi sitä, että ”puolustusvoimat voisi entistä paremmin hakea tehtäviin sopivimmat henkilöt”. Eikö tätäkin kautta voisi muodostaa uskottavat sodanajan joukot?
Puolustusministeri Niinistön mielestä Suomen nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä on osoittautunut kuitenkin toimivaksi.
– Naiset ovat aika hyvin jo hakeutuneet varusmiespalvelukseen ja ovat hyvin motivoituneita. On tärkeää, että meillä on naisia, jotka suorittavat varusmiespalveluksen. Tämä nykyinen malli on minusta kuitenkin toimiva ja sille on tutkimusten mukaan olemassa myös kansalaisten ylivoimainen kannatus.
Kokoomusnuorten ehdotuksessa ”kompensaationa asevelvollisuuteen osallistumisesta asetettaisiin pienehkö maanpuolustusvero niille, jotka eivät palvelusta suorita.” Puolustusministeri kääntäisi asetelman toisin:
– Voisi mieluummin ajatella, josko varusmiepalveluksen suorittamisesta saisi tietyksi ajaksi veronalennuksen eli varusmiespalveluksen suorittamiseen kannustettaisiin tätä kautta. Nythän varusmiepalveluksen suorittavalle ei kerry siltä ajalta eläkettä, mitä pidän epäkohtana ja toivon, että sosiaali- ja terveysministeriö tähän puuttuisi.
Puolustusministerin mielestä olennaisempaa kuin pohtia valikoivaa asevelvollisuutta, olisi kääntää huomio mahdollisuuteen ulottaa kutsunnat naisiin sekä nykyiseen siviilipalvelusjärjestelmään, ”joka ei tuota tällä hetkellä kokonaisturvallisuuden kannalta sellaista tehoa, mitä kriisiaikana tarvittaisiin”.
– Esimerkiksi siviilipalvelusmies ei tule sijoitetuksi mihinkään kriisiajan tehtävään sen jälkeen, kun hän on palveluksensa suorittanut, Niinistö huomauttaa.
Jussi Niinistö väläyttää jatkossa mahdollisuutta koko siviilipalvelusjärjestelmän lakkauttamiseen, mikäli tilalle voitaisiin luoda kokonaisturvallisuuden kannalta hyödyllinen kansalaispalvelus:
– Jos saisimme aikaan kansalaispalveluksesta sellaisen mallin, joka hyödyttäisi Suomen kokonaisturvallisuutta paremmin kuin kriisiajan yhteiskunnan kannalta tällä hetkellä varsin tehoton siviilipalvelusjärjestelmä.
Niinistö huomauttaa, että maanpuolustusvelvollisuus on kirjattu perustuslakiin. Jos naiset ulotettaisiin jatkossa kutsuntojen piiriin, kokonaiskonseptia pitäisi miettiä tämän myötäkin uusiksi. Kansalaispalvelus voisi velvoittaa ”kaikkia niitä nuoria miehiä tai naisia, jotka eivät suorita varusmiespalvelusta pakolla tai vapaaehtoisesti”.
Puolustusministeri toivoo, että kansalaispalveluksesta käytäisiin laaja keskustelu. Kyse on myös resursseista.
– Pelkästään kutsuntojen ulottaminen naisikäluokkaan vaatisi 3–4 miljoonan euron rahoituksen vuodessa, mikä syntyy muun muassa lääkärintarkastuksista. Varuskuntien kantokyky on myös tällä hetkellä äärirajoilla, jos ajatellaan kansalaispalvelusta ja siihen mahdollisesti sopivia tiloja.
