Verkkouutiset

Puolustusliiton ex-kakkosmies: Ukraina lähemmäs Natoa

Ehdotettu kumppanuusstatus olisi sama kuin Suomella ja Ruotsilla.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Naton entinen varapääsihteeri Alexander Vershbow ehdottaa Ukrainan Nato-kumppanuuden vahvistamista. Aiempaa läheisempi kumppanuussuhde olisi hänen mukaansa omiaan edistämään Euroopan turvallisuutta ja tiivistämään puolustusliiton rivejä.

– Ukraina haluaa liittyä Natoon. Vallitsevan turvallisuustilanteen ja Ukrainan puolustusreformien tilan vuoksi se ei juuri nyt ole mahdollista, mutta se [mahdollisuus] on silti pidettävä pöydällä, Naton kakkosvirassa vuosina 2012–16 toiminut amerikkalaisdiplomaatti sanoo RealClearWorld-uutissivustolla julkaistussa kirjoituksessaan.

– Tässä vaiheessa puolustusliitto voi lisätä yhteistyötään Ukrainan kanssa irrallaan jäsenyyskysymyksestä. Ukrainan kutsuminen laajennettujen mahdollisuuksien kumppanimaaksi ei korvaa jäsenyyttä, mutta se on luonnollinen seuraava askel Kiovan suhteessa Natoon.

Laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusohjelma (EOP) perustettiin Naton Walesin huippukokouksessa kesällä 2014 edistämään puolustusliiton ja sen tärkeimpien kumppanimaiden välistä vuorovaikutusta. Ohjelmaan kutsuttiin tuolloin viisi maata – Suomi, Ruotsi, Georgia, Jordania ja Australia.

Niiden asevoimien ja sotilaallisten kykyjen sekä osallistumisen Nato-yhteistyöhön katsottiin olevan niin korkealla tasolla, että Nato oli valmis suomaan niille etuoikeuksia muihin kumppaneihin nähden.

Ukraina ansaitsisi EOP-kumppanuuden

Vaikka Ukraina ei toistaiseksi ole EOP-kumppanimaiden joukossa, maa täyttäisi Vershbow’n mukaan kirkkaasti kumppanuusstatuksen kriteerit.

– Ensinnäkin Ukraina tekee osuutensa Nato-operaatioissa. Se on kasvattanut panostaan Resolute Support -operaatiossa, joka tarjoaa koulutusta, neuvonantoa ja tukea Afganistanin asevoimille ja instituutioille, Vershbow sanoo.

Maa osallistuu hänen mukaansa merkittävästi myös puolustusliiton operaatioihin Balkanilla ja Välimerellä. Lisäksi se on yksi niistä neljästä kumppanimaasta, joka on mukana Naton nopean toiminnan joukoissa (NRF). Kolme muuta maata ovat Georgia, Suomi ja Ruotsi.

– Ukraina käyttää tällä hetkellä viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen – siis enemmän kuin yksikään Naton jäsenmaa, Vershbow huomauttaa.

– Neljä vuotta kestänyt sota Venäjän tukemia joukkoja vastaan Donbassissa on muovannut Euroopan taisteluissa karaistuneimmat joukot ja vahvistanut maan merkittävää puolustusteollisuusklusteria. Ukrainan kyvyt, tiedot ja tekninen asiantuntemus tuottaisivat merkittävää arvoa liittokunnalle.

Vershbow viittaa Ukrainan syvälliseen Venäjä-tuntemukseen ja käytännön kokemuksiin kamppailusta Venäjän kyberhyökkäyksiä, disinformaatioita ja muita läntisten demokratioiden horjuttamiseen tähtääviä hybridisodankäynnin muotoja vastaan. Ukrainalla tulee hänen mukaansa olemaan merkittävä rooli myös Mustanmeren alueen turvallisuuden takaamisessa, millä on Naton kaakkoisen sivustan puolustuksen kannalta tärkeä merkitys.

– EOP-status tunnustaisi tämän erityissuhteen ja nostaisi kumppanuutemme uudelle tasolle, Vershbow sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)