VTT Tomi Venhon Kabinetin puolella – Säätiöt ja puoluerahoitus Suomessa –tutkimuksen mukaan puolueiden hallitsemissa säätiöissä on mittavasti varallisuutta, jota käytetään myös puolueiden toiminnan rahoittamiseen. Tutkimuksen teetti Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Puoluetaustaiset säätiöt eivät Venhon mukaan ole laista löytyvä käsite eivätkä virallisesti määritelty tai rajattu joukko. Ne jakautuvat kolmeen ryhmään: pääoma- ja varainhankintasäätiöihin, toiminnallisiin säätiöihin (ajatuspajat, arkistoja hoitavat säätiöt) ja taloushallinnan yleisorganisaatioihin.
Säätiöt voivat jakaa puoluetahoille taloudellista tukea eri kanavien kautta — palveluja tuottamalla, rahoittamalla kehittämis- ja tutkimustoimintaa, antamalla ja takaamalla lainoja sekä tukemalla yksityishenkilöitä ja ajatuspajoja.
Säätiöiden kautta harjoitetaan myös varainhankintaa. Säätiöillä ei aina ole varainkeruuta häiritsevää politiikan leimaa. Taloudellisen ja poliittisen puolen erottamisen toisistaan on katsottu lisäävän puolueen toiminnan tehokkuutta.
Puolue- ja vaalirahoitusta koskeva lainsäädäntö ei tutkimuksen mukaan edelleenkään tunnista kaikkia puolue- ja vaalirahoituksen osa-alueita poliittisen toiminnan rahoittamiseksi.
Puolueiden ydinsäätiöitä ovat esimerkiksi Kansallisen Kokoomuspuolueen Säätiö, Yrjö Sirolan Säätiö, Maaseudun
Säätiö ja Maaseudun Kukkarahaston Säätiö sekä Työväenlehdistön Kannatusyhdistys. Ne toimivat keskusjärjestöjen
kyljessä ja niiden omaisuus on muutaman miljoonan ja vuosibudjetit satojen tuhansien eurojen mittaluokassa.
Merkittäviä eroja
Suomalaisen puoluekentän uusimmilla puolueilla on vähemmän puoluesäätiöitä kuin vanhoilla puolueilla. Tutkimuksessa ei löydetty yhtään vihreisiin tai kristillisdemokraatteihin yhdistettävää puoluesäätiötä.
SDP:llä on eniten puoluesäätiöitä. Joukosta löytyy muun muassa sosiaali- ja terveysalan organisaatioita, joilla on hyvin vähän tekemistä tavallisen puoluepolitiikan kanssa.
Kokoomukselle merkittävin on Kansallisen Kokoomuspuolueen Säätiö. Säätiön tasearvo on 6,3 miljoonaa euroa. Kokoomuksen kokonaisrahoituksessa säätiöt eivät kuitenkaan ole merkittävässä roolissa.
Keskustan perinteinen puoluesäätiötoiminta on alkanut rapautua 2010-luvulla. Osa säätiöistä on lopettanut toimintansa tai hitaasti hiipunut pois. Keskustalle merkittävin puoluesäätiö on Maaseudun Säätiö, jonka arvo on noin kaksi miljoonaa.
Perussuomalaisten vanha tukisäätiö otettiin vuoden 2011 vaalivoiton jälkeen osaksi omaisuusjärjestelyjä. ”Puolueen paisuneesta varallisuudesta siirrettiin pääomaa säätiön taseeseen. Perussuomalaisten Tukisäätiö sr päätti
vuoden 2011 lopulla ottaa Perussuomalaiset rp:ltä 1,5 miljoonan euron lainan ja ostaa rahalla Helsingin keskustassa olevan liikehuoneiston, jonka se vuokrasi edelleen PS rp:lle puoluetoimistoksi 10 vuodeksi. Säätiön ja puolueen taloudet on jälleen nivottu tiiviisti yhteen, kun puolue antaa säätiölle lainaa, maksaa sille toimistostaan vuokraa ja myöntää sille vielä avustuksia”, tutkimus kertoo.
Puolueiden läheisimpien säätiöiden varallisuudet vaihtelevat muutamista sadoista euroista satoihin miljooniin euroihin. Perinteisillä puolueilla ydinsäätiöiden varallisuus on noin kolmen miljoonan luokkaa.
Rkp:n ydinsäätiön, Svenska Kulturfondenin, arvo on yli 800 miljoonaa euroa. Rkp:n säätiötuet muodostavat puolueen taloudellisen perustan.
