X
SULJE MAINOS
Suomen 38. eduskuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 14. huhtikuuta 2019. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

Puolueiden puhe hyvinvointivaltiosta on tutkijan mukaan epämääräistä

Tutkimuksen ja politiikan kentällä on käyty pitkään keskustelua hyvinvointivaltion kriisistä tai alasajosta.

Silti puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa hyvinvointivaltio ja sen palvelut ovat yhä keskiössä. Sekä kokoomuksella, perussuomalaisilla, keskustalla että SDP:llä vaaliohjelmissa painottuu hyvinvointivaltion tai hyvinvointiyhteiskunnan vastuu suomalaisten hyvinvoinnin takaajana.

– Tästä huolimatta valtiota tai yhteiskuntaa ei määritellä tarkasti vaaliohjelmissa, joten tältä osin puolueiden eduskuntavaaliohjelmapuhe on epämääräistä, sanoo YTM Anne-Maria Karjalainen väitöstiedotteessaan.

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessaan Karjalainen on tarkastellut Suomen neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmia laman alkuvuosista 1991 vuoden 2019 vaaliohjelmiin asti.

SDP:n ja perussuomalaisten vaaliohjelmissa lähdetään siitä, että verovaroin rahoitetut julkiset palvelut takaavat lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvoinnin.

Keskustalla ja kokoomuksella esiintyy enemmän mainintoja kansalaisten omasta hyvinvointivastuusta tai vaatimuksia ihmisten oman aktiivisuuden suuntaan.

– Tosin tällöinkin puolueet usein korostavat sitä, että valtion tulee tukea tai kannustaa ihmisten aktiivisuutta, Karjalainen kertoo.

Hänen mukaansa hyvinvoinnista puhutaan vaaliohjelmissa myös talouspainotteisesti: on tärkeää, että Suomi säilyttää kilpailukykynsä ja suomalaisten hyvinvointi on yksi tae valtion kilpailukyvylle.

– Samalla kuitenkin valtio tulee kansalaisiaan vastaan tarjoamalla hyvinvointipalveluita.

Kansalaisten osallisuus heiveröistä

Vaaliohjelmien puhe hyvinvoinnista ja kansalaisuudesta on kapeaa. Väitöksen mukaan keskustelua käydään palvelujärjestelmän ja talouden näkökulmista. Tästä aiheutuu se, että merkittävä joukko muita näkökulmia hyvinvointiin ja kansalaisuuteen jää keskustelun ulkopuolelle.

– Esimerkiksi terveyden edistäminen, kansalaisten osallisuus tai ihmisten vastuu omasta hyvinvoinnistaan ei ole keskustelun keskiössä, silloin kun vaaliohjelmia tarkastellaan kansalaisuuden tai hyvinvoinnin näkökulmista, Karjalainen sanoo.

Suomi on historiallisen väestörakenteen muutoksen edessä kansalaisten vanhetessa, mikä asettaa myös hyvinvointivaltiojärjestelmän ison paineen alle.

– Siitä huolimatta puolueet valitsevat edelleen vaalistrategiakseen puhua hyvinvointivaltion vahvistamisesta ja kehittämisestä.

Vaaliohjelmissa vakiintunut tapa puhua suomalaisista

Silloin kun puolueet puhuvat eduskuntavaaliohjelmissaan hyvinvoinnista ja kansalaisuudesta, eivät puolueiden väliset erot ole kovinkaan suuria, tutkimuksesta ilmenee. Myöskään ajallisesti hyvinvointi- ja kansalaispuheessa ei tapahdu radikaaleja muutoksia vajaan 30 vuoden aikana.

– Vaaliohjelmissa näyttää siis vakiintuneen tietty tapa puhua meistä suomalaisista ja meidän hyvinvoinnistamme, Karjalainen kertoo.

Eduskuntavaaliohjelmien voi tulkita olevan erillään muusta politiikan tekemisestä, jossa ennemminkin politikoidaan esimerkiksi palveluiden yksityistämisellä tai palveluverkoston karsimisella.

– Eduskuntavaaliohjelmissa ei tällaista puhetta esiinny suhteessa hyvinvointiin tai kansalaisuuteen, Karjalainen toteaa.

YTM Anne-Maria Karjalaisen väitöskirja Hyvinvointi ja kansalaisuus neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa 1991-2019 tarkastetaan 3.12.2021 Helsingin yliopistossa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt