Turun yliopiston päärakennus 2010. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Puolueaktiivien mielestä yliopistojen määrä on sopiva

Tuoreessa kyselyssä kokoomusaktiiveista 35 prosentilla oli halua yliopistojen vähentämiseen.

Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton teettämään puoluekyselyyn vastanneista puolueiden aktiiveista 72 prosenttia pitää nykyistä 14 yliopiston määrää sopivana. Vain 18 prosenttia tekisi karsintaa.

Kyselyn teettäneiden liittojen mukaan ne, jotka katsoivat, että yliopistojen määrä on sopiva, pitivät koulutusta koko Suomen voimavarana ja kannattivat nykyistä määrää nimenomaan alueellisen tasa-arvon näkökulmasta. Ne vastaajat, jotka vähentäisivät yliopistoja, halusivat lisää erikoistumista ja karsisivat etenkin hallinnosta.

Kyselyyn vastanneiden kokoomusaktiivien joukossa 35 prosentilla oli halua yliopistojen määrän vähentämiseen ja sinisten joukossa 33 prosentilla. Sen sijaan keskustan aktiiveista vain 14 prosenttia ja vihreiden aktiiveista 12 prosenttia oli halukkaita vähentämään yliopistoja. Kristillisdemokraateista näin ajatteli 12 prosenttia ja vasemmistoliittolaisista 7 prosenttia.

Kaksikolmasosaa vastanneista piti myös 25 ammattikorkeakoulun määrää Suomeen sopivana, niitä vähentäisi 18 prosenttia. Kokoomuksen väestä 36 prosenttia katsoi, että ammattikorkeakouluja on nykyisellään liikaa, kun taas perussuomalaisista 31 prosenttia näkisi niitä Suomessa enemmänkin.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto teettivät Aula Researchilla selvityksen puoluekentän korkeakoulu- ja tutkimuspoliittisista näkemyksistä. Sähköiseen kyselyyn vastasi huhti-maaliskuussa yhteensä 1003 puolueiden poliittiseen kenttään kuuluvaa henkilöä. Heistä suurin osa oli kunnanvaltuutettuja, puolueiden paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen hallitusten jäseniä.

Kyselyssä tiedusteltiin myös yliopistojen erikoistumisen tarpeellisuudesta. Kaksikolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että yliopistojen tulisi tulevaisuudessa erikoistua ydinosaamisaloihinsa ja karsia päällekkäisiä koulutus- ja tutkimusaloja. Vain neljännes vastaajista oli eri mieltä asiasta.

– Koulutus- ja tutkimusalojen karsimisinto hieman yllätti. Yleensä kilpailua halutaan edistää, miksi tässä ei katsota, että tieteellinen kilpailu on eduksi? Monilla koulutus- ja tutkimusaloilla on jo nyt eri yliopistoissa hyvin erilaiset painotukset, huomauttaa Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto tiedotteessa.

Toisaalta puolueaktiiveista 55 prosenttia tuki väitettä, jonka mukaan yliopistoverkon alueellinen kattavuus on tärkeämpää kuin keskittämisellä saatu huippututkimus. Tästä oli eri mieltä 30 prosenttia vastaajista.

Suomalainen korkeakoulujärjestelmä perustuu niin sanottuun duaalimalliin, jossa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on erilaiset tehtävät. Puolueaktiiveista 56 prosenttia näki duaalimallin korkeakoulupolitiikan kulmakivenä myös tulevaisuudessa, kun taas 22 prosenttia oli eri mieltä. Duaalimallin kohtalosta ei ollut puolueiden välillä suuria eroja.

Lisää opetusyhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille toivoi 84 prosenttia vastaajista.

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on määräaikaisissa työsuhteissa 70 prosenttia. Puolueaktiiveista sama prosenttiosuus haluaisi kasvattaa vakinaisten työsuhteisen osuutta.

Lisäksi vastaajista 76 prosenttia tuki kyselyssä esitettyä väitettä, jonka mukaan yliopistojen rahoitusta tulee kasvattaa, jotta pystyisimme kilpailemaan kansainvälisesti parhaista tutkijoista.

– Näiden vastausten valossa puolueväki näyttää ymmärtävän hyvin rahoituksen merkityksen parhaan yliopistotyöpaikan menestystekijänä. Ikävä kyllä toimenpiteet ovat vieneet toiseen suuntaan: yliopistojen ja tutkimuksen rahoitusta on kahdeksan vuoden aikana leikattu noin 600 miljoonaa euroa, kommentoi Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.

Kyselyn teettäneiden liittojen mukaan näiden kahden viimeisen kohdan vastauksissa näkyi selvä ero hallituspuolueiden ja opposition välillä.

Kommentit