Puheenjohtaja Pekka Visuri: Suomen Geopoliittinen Seura ei ole Venäjän pyrkimysten edistäjä

Hallituksessa istuvan professorin mukaan Suomen Geopoliittinen Seura ei täytä tieteellisen seuran kriteerejä.

Verkkouutiset kertoi sunnuntaina Suomen Geopoliittisen Seuran (SGS) toimintaan kohdistuvasta voimakkaasta kritiikistä. Seuran puheenjohtajana toimiva valtiotieteen tohtori, eversti evp. Pekka Visuri kiistää näkemykset, joiden mukaan SGS:n perustaminen ja toiminta liittyisivät Venäjän intressien edistämiseen.

– Se ei pidä paikkaansa. Geopoliittisen seuran perustamisella ei myöskään ole ollut mitään yhteyttä Arktisen Seuran toiminnan kanssa, Visuri toteaa sähköpostitse Verkkouutisille.

Hän torjuu myös Verkkouutisten tiedon henkilöstä, joka olisi osallistunut SGS:n perustavaan kokoukseen, mutta vetäytynyt myöhemmin seuran toiminnasta. Kaikki perustajajäsenet ovat hänen mukaansa edelleen aktiivisia.

Selityksenä seuraa kohtaan esitettyyn kritiikkiin Visuri pitää sitä, että Suomessa on hyvin monenlaisia mielipiteitä sekä politiikan että akateemisen tutkimuksen lähestymistavoista.

– Suhtautuminen geopolitiikan tutkimisen tarpeeseen ja geopoliittisten näkökohtien esittämiseen turvallisuuspoliittisissa analyyseissa on myös erilaisia mielipiteitä herättävää, hän sanoo.

SGS:n noin 60 jäsenestä suunnilleen kaksi kolmasosaa on Visurin mukaan tohtorin tutkinnon suorittaneita. Hän kertoo seuraan kuuluvan myös useita suurlähettiläitä ja kokeneita poliitikkoja.

– Viimeaikainen kansainvälisen politiikan kehitys on selvästi osoittanut, että geopoliittista analyysia tarvitaan yhä enemmän selittämään suurvaltapolitiikkaa mutta myös alueellista kehitystä Euroopassa ja erityisesti Suomen kannalta tärkeällä Itämeren alueella, Visuri sanoo.

SGS määrittelee itsensä tieteelliseksi seuraksi. Toiminnan tieteellinen luonne ilmenee Visurin mielestä ensi sijassa seuran järjestämistä seminaareista, joissa noudatetaan hänen mukaansa akateemisia normeja ja joiden alustajat ovat olleet yleensä tutkijakoulutukseltaan tohtoritasoisia.

Professori ei ole kovin vakuuttunut

SGS:n hallitukseen kuuluva Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander ei ole seuran tieteellisen toiminnan tasosta kovin vakuuttunut.

– Tässä vaiheessa seura ei tietenkään vielä täytä tieteellisen seuran kriteerejä. Sen hallituksessa ei istu geopolitiikkaa päätoimekseen ja menestyksekkääksi toimivia tutkijoita, vaan lähinnä alan innokkaita harrastajia, joista pääosan on YYA-Suomen virkakoneiston tuotteita, Meinander sanoo.

Entä kuinka professori suhtautuu näkemyksiin, joiden mukaan SGS:n toiminta olisi ajautunut palvelemaan Venäjän taholta Suomeen kohdistuvia vaikuttamispyrkimyksiä?

– Ymmärrän joidenkin voivan lukea Pekka Visurin, Risto Volasen ja Heikki Talvitien blogijuttuja siten, että niiden motiivina on vaikuttaa suomalaiseen keskusteluun Ukrainasta ja Suomen Nato-jäsenyydestä. Mutta eihän näiden juttujen analyysitaso ja empiria ole tieteellistä tasoa, Meinander sanoo.

Meinander kertoo lähteneensä itse mukaan SGS:n toimintaan suuren demokratian kehitystä Suomessa ja Ruotsissa myös geopolitiikan näkökulmasta selvittävän tutkimushankkeensa vuoksi.

Hän pitää olennaisena, että geopoliittisia voimavirtoja otetaan huomioon menneisyyttä ja nykymaailmaa analysoitaessa.

– Konkreettinen esimerkki: Syyrian kriisin takana on monta geopoliittista tapahtumaketjua, ja nyt ne heijastuvat eri tavoin myös EU:n sisäpolitiikkaan.

Monet ovat pitäneet yllättävänä, että arvostettu professori, joka on ennen nykyistä virkaansa toiminut muun muassa Mannerheim-museon intendenttinä Helsingissä ja Suomi-instituutin johtajana Tukholmassa, on ristiriitoja herättävän SGS:n hallituksessa.

– Valitettavasti olen osallistunut vain yhteen hallituksen kokoukseen enkä yhteenkään sen järjestämään tilaisuuteen. Saan hallituksen jäsenien välisiä kirjeitä, mutten olen niihin ehtinyt vastata. Oikeastaan minun pitäisi näin ollen erota hallituksesta. Mutta ehkä ehdin vielä ennen sitä tasapainottaa seuran eittämättä hieman ränsistynyttä imagoa, Meinander sanoo.

– Kestän hyvin eri mieltä olevien ihmisten mielipiteitä, enkä siksi kärsi kovin paljon, vaikka minua epäiltäisiin itänaapurin viidennen kolonnan jäseneksi.

Toimittaja: HEIKKI HAKALA

Lue myös:

Professori: Geopolitiikka ei aina tarkoita Venäjän toimien puolustamista – puskurivyöhykkeet tosiasia

Arvostettu brittiasiantuntija: Erkki Tuomiojan Baltia-rinnastus hyödyttää Venäjää

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt