Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennustepäällikkö Janne Huovari. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

PTT:n mukaan vihreä elvytys ei ole ihmelääke

EU:n elpymisrahaston suurin haaste on sen tehokas toteutus, toteaa Pellervon taloustutkimus.

EU:n elpymisvälineen rahoituksella haetaan sekä talouden elvyttämistä että uudistamista. Julkisilla investoinneilla voidaan edistää kumpaakin tavoitetta, mutta aina ne eivät kohtaa, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n raportti.

Raportissa tarkastellaan elvytystä ja sen tehokasta toteuttamista, erityisesti niin sanotun vihreän siirtymän ja aluetalouden näkökulmasta.

– Heikossa taloustilanteessa julkiset investoinnit ovat tehokas elvytyskeino tulonsiirtojen ohella. Sen sijaan veronalennukset ovat varsin tehottomia niin kauan kuin ihmiset välttävät liikkumista, kontakteja ja siten kulutusta, sanoo PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.

Hänen mielestään elvytyspaketin toimia ei pitäisi arvioida pelkästään lyhyen aikavälin työllisyysvaikutusten perusteella.

– Pitäisi kiinnittää huomiota myös pitkän aikavälin vaikutuksiin ja siihen, miten toimet vaikuttavat talouden uudistumiseen, esimerkiksi digitalisaatioon ja vihreään siirtymään.
– Toimet, jotka tuottavat suurimman työllisyysvaikutuksen lyhyellä aikavälillä, eivät välttämättä ole pitemmällä aikavälillä järkevimpiä, summaa Huovari.

Elvytystoimet kohdennettava alueellisten tarpeiden mukaan

Elvytyksen toteuttamisessa alue- ja paikallisen tason toimijoilla on tärkeä rooli jo siksi, että ne muodostavat suuren osan julkisen sektorin menoista ja investoinneista.

– Rahoja ei pidäjakaa toimenpiteiden sisällä alueiden kesken tasan, vaan kohdentaa ne alueiden tarpeiden ja potentiaalin mukaan. Alueellisten toimijoiden keskeinen rooli korostaa hallinnon eri tasojen suunnittelun ja koordinaation tärkeyttä, sanoo Huovari.

Nopein tapa käynnistää julkisia investointeja on PTT:n mukaan aloittaa korjausinvestoinneista, esimerkiksi tieverkon tai rakennusten kunnostamisesta. Niillä ei kuitenkaan taloutta uudisteta. Digisiirtymään auttavat tietoliikenneinvestoinnit, mutta ne eivät yksin riitä. Tehokkaassa rahojen käytössä yhdistyvät toisiaan tukevat toimet ja aiemman osaamisen hyödyntäminen.

– Tietoliikenteen investoinneista hyötyvät lähinnä vain korkeasti koulutetut työntekijät ja palveluyritykset. Laajempi hyödyntäminen edellyttää lisäksi panostuksia koulutukseen, sanoo Huovari.

Vihreä elvytys ei ole ihmelääke

Tutkimuksen mukaan ns. vihreä elvytys ei ole ihmelääke ja arviot sen työllisyysvaikutuksista vaihtelevat aiemmissa tutkimuksissa melko paljon. Vaikutukset riippuvat muun muassa työvoiman osaamisesta.

Vihreän elvytyksen vaikutuksia pitäisi Huovarin mielestä tarkastella pidemmällä aikavälillä, koska tutkimusten mukaan esimerkiksi sen työllisyysvaikutukset eivät toteudu välttämättä yhtä nopeasti kuin muilla elvytystoimilla. Pitkällä aikavälillä ne sen sijaan ovat verrannollisia tai jopa parempia.

Vihreässäkin elvytyksessä tehokkainta on ennustepäällikön mukaan rakentaa olemassa olevan osaamisen varaan.

– Näin elvytysvaikutukset ovat suurempia. Suomessa biotalouden osaamista on ennestään, mutta metsäteollisuuden jalostusarvo kaipaisi nostamista. Metsäteollisuuden tuotannon arvo voisi jopa kaksinkertaistua panostamalla korkean lisäarvon biotuotteisiin.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt