Koronatilanteen heikentyminen viivästyttää talouden nousua Euroopassa, mutta Suomi on silti pinnistämässä ensi vuonna takaisin vanhalle kasvu-uralle, ennustaa Pellervon taloustutkimus (PTT).
PTT ennustaa kuluvan vuoden kasvuksi 2,5 prosenttia ja ensi vuodelle 3,5 prosenttia, mutta epävarmuus on edelleen suurta.
– Suomen talous näyttäisi toipuvan varsin hyvin kotitalouksien säästöillä, vientikysynnällä ja tiedossa olevalla elvytyksellä. Jos nopea kasvu ei kuitenkaan toteudu viimeistään kesällä, aiemmalle kasvu-uralle ei päästä ilman lisäelvytystä, PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari sanoo tiedotteessa.
Yhdysvalloissa ja Aasiassa talouden kasvu on erittäin nopeaa jo tänä vuonna. Sen sijaan Euroopassa talouden toipuminen viivästyy tautitilanteen heikkenemisen vuoksi.
EU:n yhteisessä elpymispaketissa painotetaan enemmän talouden uudistamista kuin elvyttämistä. PTT:n mukaan paketin elvytysvaikutus on tänä vuonna varsin pieni, sillä rahat jakautuvat kuudelle vuodelle ja maiden suunnitelmat rahojen käytöstä ovat pahasti myöhässä. PTT:n mukaan euroalueen nostamiseksi takaisin kasvu-uralle tarvittaisiin tänä vuonna voimallisemmin elvyttävää finanssipolitiikkaa.
Suomessa koronakuoppa oli muuhun Eurooppaan verrattuna melko pieni, joten kasvu-uralle päästään nippanappa palaamaan vuoden 2022 aikana.
Yhdysvaltojen taloudessa ylikuumenemisen riski
Yhdysvaltojen tukipaketit ja finanssipolitiikka ovat paljon aggressiivisempia kuin euroalueella, vaikka Euroopassa korona iski talouteen rajummin. Toisaalta on olemassa riski Yhdysvaltain talouden ylikuumenemisesta, kun elvytykseen satsataan valtavia summia talouden ja hinnat nousevat.
– En usko, että nähtäisiin pysyvää inflaation nousua, mutta tänä vuonna kyllä koetaan hintapiikki, koska kysyntä kasvaa erittäin nopeasti, Huovari sanoo.
Taloudessa on myös muita riskejä, joista suurimmat ovat tautitilanteen ja rokotusten eteneminen, mutta kysymysmerkkejä on finanssimarkkinoillakin. Esimerkiksi korkojen nousu aiheuttaisi hyvin nopeita korjausliikkeitä muun muassa osakkeiden hinnoissa.
Hintojen nousu syö palkankorotukset
PTT:n mukaan Suomen vienti lähtee nopeaan nousuun jo tänä vuonna, kun kansainvälinen kysyntä Aasiassa ja Yhdysvalloissa kasvaa. PTT:n mukaan Suomella ei toistaiseksi ole hintakilpailukyvyn ongelmia, jotka rajoittaisivat kasvua. Investoinnit laskivat koronan vuoksi, mutta ne kääntyvät tämän ja ensi vuoden aikana nousuun.
Ostovoima ei tänä vuonna kasva, koska hintojen nousu syö palkankorotukset. Kotitalouksien kulutus kuitenkin kasvaa säästöjen voimalla, jotka ovat kasvaneet edellisvuodesta noin kuudella miljardilla eurolla.
PTT:n mukaan julkinen talous tasapainottuu koronan jäljiltä selvästi, kun talous kasvaa ja elvytys vähenee. Tänä vuonna valtion alijäämä on vielä lähes kymmenen miljardia, mutta ensi vuonna enää vajaa neljä.
– Talouskriisin aikana voimakas velkaantuminen on ollut perusteltua. Elvytys ei kuitenkaan voi olla ikuista. Kriisin jälkeen velkaa voidaan käyttää vain talouskasvun edellytyksiä parantaviin toimiin, kuten t&k-investointeihin, PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen linjaa.
Ansioturvan porrastus ja eroraha työllisyyskeinoiksi
Työllisyys ottaa vielä alkuvuoden aikana takapakkia, mutta toipuu loppuvuoden ja ensi vuoden aikana. PTT ennustaa, että työllisyysaste nousee 73 prosentin tuntumaan vuonna 2022. Sitä korkeammalla oltiin viimeksi ennen 1990-luvun alun lamaa. Pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen on kuitenkin PTT:n mukaan huolestuttavaa.
Markus Lahtisen mukaan hallituksen olisi laadittava laaja työllisyyspaketti, jossa yhdistyvät julkisen talouden vahvistaminen ja työllisyysasteen nosto.
Esimerkkejä paketin toimenpiteistä voisivat olla ansioturvan keston porrastaminen työhistorian perusteella siten, että ansiosidonnainen päiväraha ulotetaan koskemaan myös lyhyempiä työsuhteita. Toisaalta vain hyvin pitkä työhistoria oikeuttaisi täysiin päivärahapäiviin.
Toinen toimi voisi olla irtisanottavalle työntekijälle maksettava eroraha, joka maksettaisiin könttäsummana heti työttömyyden alussa ja joka korvaisi osan päivärahakaudesta.
– Työllisyyden kasvun esteenä on vielä nyt riittämätön kysyntä, mutta nopea kasvu tuo tarjontaongelmat nopeasti takaisin. Tästä syystä tarjontaa lisääviä toimia on syytä päättää jo nyt, jotta ne auttaisivat noususuhdanteessa, Lahtinen sanoo.
