Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennustepäällikkö Janne Huovari. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

PTT:n mukaan ensi vuoden kasvu voi yllättää positiivisesti

Brexit ja kauppasota luovat epävarmuutta, mutta muut taloutta hidastavat tekijät ovat hälvenemässä.

Epävarmuus taloudessa kasvaa, mutta ensi vuoden kasvu voi yllättää myös positiivisesti, ennustaa Pellervon taloustutkimus (PTT).

Brexit sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota luovat epävarmuutta, mutta muut taloutta hidastavat tekijät ovat hälvenemässä. Tärkeässä roolissa ovat kotitaloudet. Suomen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,3 ja ensi vuonna 1,2 prosenttia.

– Kauppasodasta ja brexitistä riippumattomia talouskasvun hidastajia ovat olleet euroalueen kotitalouksien heikko kysyntä ja Kiinan velkaantumisen hillintä. Kiinassa hillintä on kuitenkin kääntynyt elvyttämiseksi. Euroalueella taas iso tekijä oli autokaupan hyytyminen, mutta se on jo pitkälti palautunut. Tämä tietää hyvää loppuvuoden kasvulle, sanoo PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.

Autokaupan piristymisen lisäksi muutkin kotitalouksien kulutusta vaimentaneet tekijät ovat suurelta osin poistuneet. Säästämisaste on palannut normaalitasolle ja öljyn hinta on laskenut. Vähittäiskauppa on kesäkuukausina kohentunut, ja koko palvelusektorin odotukset ovat kohtuullisen hyvät.

Huovari muistuttaa, että epävarmuustekijät ovat merkittäviä tämänkertaiselle ennusteelle. Sopimuksettoman brexitin ja kauppasodan kiihtymisen vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida, koska ne riippuvat paljon poliittisista päätöksistä. Esimerkiksi eri tutkimusten arviot brexit-vaikutuksista Suomelle vaihtelevat noin -0,2 prosentista -0,9 prosenttiin bkt:sta. Pahimmassa tapauksessa Suomen talouskasvu putoaisi lähelle nollaa.

– Sopu sekä kauppasodassa että Britannian EU-erossa olisi erittäin tervetullut, Huovari toteaa.

Suomessa ei pitäisi toistaa finanssikriisin jälkeistä virhettä

Kolme vuotta jatkunut työllisyyden kasvu taittui vuoden vaihteessa, ja sittemmin työllisyys on jopa hieman laskenut. Tähän ovat vaikuttaneet sekä työvoiman kysynnän heikkeneminen että tarjontaongelmat. Avoimia työpaikkoja on edelleen tarjolla paljon, mutta ei enää välttämättä työttömänä oleville.

Ikäluokittain työllisyys on laskenut pääasiassa 45-54-vuotiaiden ryhmässä, minkä taustalla on ikäluokan pieneneminen. Erityisesti on laskenut miesten työllisyys, mikä taas kertoo teollisuuden ja rakentamisen heikenneestä kysynnästä.

Ennusteen mukaan työllisten määrän lasku jatkuu, sillä hidastuva talouskasvu vähentää työn kysyntää. Tänä vuonna työllisiä on vielä keskimäärin noin 15 000 enemmän kuin viime vuonna, mutta vuonna 2020 työllisten määrä vähenee noin 13 000 henkilöllä. Tänä vuonna myös työttömyysasteen lasku pysähtyy ja kääntyy lievään nousuun.

Kilpailukyky sen sijaan ei ole ainakaan vielä ongelma, sillä kustannustaso on Suomessa kehittynyt viime aikoina kilpailijamaiden tahtiin. Kansainvälinen taloustilanne asettaa silti haasteita syksyn palkkaneuvotteluille.

– Suomessa ei pitäisi toistaa finanssikriisin jälkeistä virhettä, jolloin kilpailijamaiden palkkajarrutukseen vastattiin kiihdyttämällä palkkojen nousua. Menetetyn kilpailukyvyn palauttaminen on Suomen työmarkkinajärjestelmässä kivinen tie, Huovari sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt