X
SULJE MAINOS
Asiakas menossa Helsingin Työllisyyden palvelutorille Pasilan TE-toimistoon. LEHTIKUVA/OLIVIA RANTA

Työllisyystavoite saavutetaan hallituksesta riippumatta

Kuluvana vuonna kasvua voimistaa PT:n mukaan yksityisen kulutuksen ja ensi vuonna myös viennin kasvu.

Vaikka koronavirusepidemia näyttääkin nyt olevan Suomessa väistymässä, Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) talousennuste on edelleen sidoksissa sen kehitystä koskeviin oletuksiin. PT olettaa, että Suomen osalta koronavirusepidemia hiipuu kuluvan vuoden loppuun mennessä ja että myös myönteinen kansainvälinen suhdannekehitys jatkuu.

Tutkimuslaitos ennustaa kuluvalle vuodelle 3,0 prosentin, ensi vuodelle 3,5 prosentin ja vuodelle 2023 1,8 prosentin talouskasvua. Viime kevään ennusteeseen verrattuna talouskasvuarvioita on päivitetty 0,5, 0,4 ja 0,4 prosenttiyksikköä ylöspäin.

Kuluvan vuoden osalta aiempaa optimistisempi kasvuarvio perustuu ensisijaisesti yksityiseen kulutukseen. PT:n aiemman arvoin mukaisesti pandemian väistyminen ei tuonut Suomeen yhtäkkistä kulutusjuhlaa.

– Yksityinen kulutus kasvoi kuluvan vuoden alkupuolella vähitellen, ja ennusteskenaariossamme yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu loppuvuodesta ja ensi vuonna.

Viennin ja tuonnin kehitys on ollut alkuvuodesta huomattavan vaisua. Toisaalta esimerkiksi Teknologiateollisuuden tiedot yritysten tilauskannasta ja Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannetiedustelut viittaavat viennin vahvaan kasvuun, PT toteaa.

PT:n mukaan koronakriisi näyttää pikemminkin vahvistaneen kuin heikentäneen Suomen kustannuskilpailukykyä.

– Maltilliset palkkaratkaisut ovat silti perusteltuja suhdannetilanteen arvaamattomuuden vuoksi ja myös siksi, että tavanomaiset kilpailukykyindikaattorit vaihtelevat nyt voimakkaasti myös tilapäisten toimialarakenteen muutosten johdosta.

Velka kasvaa voimakkaasti

Koronakriisin seurauksena EDP-velkasuhde kasvoi voimakkaasti, ja kuluvana vuonna se kohonnee lähes 75 prosenttiin. Sanna Marinin (sd.) hallitus on asettanut yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen julkisen talouden kestävyyden turvaamisen muun muassa työllisyysastetta nostamalla.

PT:n ennusteen mukaan hallituksen asettama 75 prosentin työllisyystavoite saavutettaisiin vuonna 2023. Tämä tapahtuisi kuitenkin ensisijaisesti muista syistä kuin ehdotettujen työllisyystoimien ansiosta.

Tutkimuslaitos toteaa, että työtuntien määrällä mitattu työllisyys on talouskasvun näkökulmasta työllisten lukumäärää tärkeämpi työllisyysmittari.

– Se ei ole Suomessa poikkeuksellisen alhaisella tasolla vertailukelpoisiin maihin tai koko Euroopan unioniin verrattuna, PT sanoo.

Työn tuottavuuden tulevaan kehitykseen vaikuttaa muun muassa työmarkkinoiden dynaamisuus. Suomen työmarkkinat pärjäävät kansainvälisessä vertailussa vähintään kohtalaisen hyvin tavanomaisilla dynaamisuuden mittareilla, kuten ns. työpaikkojen ylimääräisellä vaihtuvuudella sekä työttömyydestä työllisyyteen siirtyvien henkilöiden lukumäärällä arvioituina.

Sekä tehtyjen työtuntien määrä että työn tuottavuuden kasvun edellytykset ovat siis PT:n mukaan Suomessa jo nyt kohtalaisessa kunnossa.

– Työllisyystilanne näyttäisi myös tosiasiassa olevan lähivuosina paranemassa. Työmarkkinoitakin on silti syytä uudistaa, mutta uudistuksissa olisi perusteltua edetä vähitellen ja Suomessa toteutettavien huolellisesti suunniteltujen kokeilujen pohjalta eikä liiaksi teoreettisiin tai muissa maissa saavutettuihin kokemuksiin perustuviin laskelmiin vedoten, PT toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt