Suomen sisäisen koronaepidemian vakavimmat taloutta supistavat vaikutukset väistynevätkin kuluvan vuoden kesään mennessä, PT toteaa. LEHTIKUVA/Sari Gustafsson

PT:n mukaan talouden sukellus voi olla pitkäaikainen

Viime vuoden taloussukellus voi olla syvempi kuin nyt näyttää, arvioi Palkansaajien tutkimuslaitos.

Palkansaajien tutkimuslaitos teki koronakriisin koronavuonna 2020 kaksi talousennustetta. Huhtikuussa julkistetussa ennusteessa arvioimme talouden supistuvan 5,0 prosenttia. Arvio oli muihin tuolloin julkaistuihin ennusteisiin verrattuna poikkeuksellisen optimistinen.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Ilkka Kieman mukaan syksyn ennustetta tehtäessä oli selvinnyt, että talouden sukellus on pitkäkestoisempi, mutta vähemmän syvä kuin keväällä oletimme.

– Talouskasvun osalta päädyimme silti syyskuussa 2020 samaan arvioon kuin keväällä, eli tasan 5,0 prosentin suuruiseen talouden supistumiseen.

Viime syksyn ennusteessa PT arvioi, että talous palautuu koronakriisistä kohtalaisen nopeasti. Kuluvaksi vuodeksi PT:n ennustama talouskasvu oli 3,9 prosenttia ja ensi vuodeksi 1,7 prosenttia. Ennusteen toteutuminen riippuu ratkaisevasti sekä koronakriisistä toipumisen vauhdista Suomessa että kansainvälisestä taloudesta.

Ensimmäiset koronavirusrokotteet on jo otettu käyttöön. Niiden tuotanto ja jakelu on kuitenkin sujunut Suomessa hitaammin kuin oli odotettu, ja myös hitaammin kuin useissa Euroopan unionin ulkopuolisissa maissa.

– Rokotusaikataulua on luultavasti kuitenkin mahdollista nopeuttaa kasvattamalla jo hyväksynnän saaneiden rokotteiden tuotantomääriä tai ottamalla käyttöön muita kuin jo nyt hyväksyttyjä rokotteita. Suomen sisäisen koronaepidemian vakavimmat taloutta supistavat vaikutukset väistynevätkin kuluvan vuoden kesään mennessä, PT toteaa.

Suomen hallitus teki yhteensä seitsemän lisätalousarviota, joiden määrärahojen kokonaismäärä oli yhteensä noin 10,3 miljardia euroa.

– Ilman voimakkaasti elvyttävää politiikkaa kriisi olisi johtanut elinkelpoisten yritysten tuhoutumiseen ja työllisyystilanteen nopeaan heikkenemiseen, ja vaikka koronaelvytys onkin kasvattanut julkisen sektorin velkaa, se on ollut pitkällä tähtäimellä julkiselle sektorille edullisempaa kuin vähemmän elvyttävän politiikan tuottama suurtyöttömyys, Kiema sanoo tiedotteessaan.

Vielä viime vuoden lopulla Suomen vientimaiden talouskehitystä uhkasivat muun muassa hallitsematon Brexit ja rauhanomaisen vallanvaihdon epäonnistuminen Yhdysvalloissa, mutta kumpikaan näistä uhkakuvista ei näytä toteutuvan.

– Suomella onkin hyvät edellytykset saavuttaa kuluvana vuonna ennustamamme bruttokansantuotteen taso, jos pandemia väistyy kuluvana keväänä myös kansainvälisesti, PT arvioi.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt