– Pidämme tarpeellisena, että lainsäädäntö saatetaan vastaamaan Suomen turvallisuustilanteeseen kohdistuvia muutoksia. Terrorismi ja muu kansainvälinen rikollisuus sekä kyberturvallisuusuhat ovat tulleet osaksi yhteiskuntaamme. Lait lisäävät sekä sotilastiedustelun, että suojelupoliisin vakoiluvaltuuksia, mutta on muistettava, että kansainvälistä rikollisuutta voidaan torjua myös konkreettisimmilla keinoilla, kansanedustaja Juho Eerola sanoi perussuomalaisten ryhmäpuheessa tiedustelulakien lähetekeskustelussa.
– Tiedustelulain toteuttamisessa on yksityisyyden suoja asianmukaisesti huomioitava, jotta sekä Suomen kansalaisten, että yritysten luottamus voidaan säilyttää, hän jatkoi.
Tiedustelulakipakettiin liittyy poikkeuksellinen menettely eli kiireelliseksi julistaminen, jota ei ole käytetty kertaakaan nykyisen perustuslain aikana. Lain säätäminen suunnitellussa muodossa edellyttäisi perustuslain muutosta. Tämä vaatii laajaa ymmärrystä ja hyväksyntää eli ensisijaisesti 5/6 määräenemmistön ja sen jälkeen vielä 2/3 määräenemmistön.
– Näin raskasta menettelyä käyttämällä tiedustelulain voimaantulo aikaistuisi vain noin vuodella, Eerola totesi.
– Oikeusministeri on arvioinut, että kriteerit menettelyyn täyttyvät, vaikka ylimpien laillisuusvalvojien mielestä perustelut kiireellisyyden edellytyksistä ovat osin riittämättömiä, hän jatkoi.
Perussuomalaiset edellyttää Eerolan mukaan harkintaa lakipaketin kiireellisyyttä arvioitaessa.
Eerolan mukaan perustuslain muuttamisen sijasta voitaisiin mahdollisesti käyttää määräaikaista poikkeusta perustuslaista. Silloin ristiriitaisuudet perustuslain kanssa vaatisivat jatkossakin 5/6 määräenemmistön, joka tarkoittaisi, että yksityisyydensuojaan kohdistuvat haasteet voitaisiin asianmukaisesti huomioida.
– Tämä on ensiarvoisen tärkeää siviilitiedustelulain uudistamisen kohdalla, joka puuttuu perustuslain 10. pykälän yksityisyydensuojaan.
Perussuomalaisten mukaan tiedustelu yksin on kuitenkin riittämätöntä kansalaisten suojelemiseksi kansainväliseltä rikollisuudelta.
– Esimerkiksi terrorismia voitaisiin tehokkaammin torjua, jos hallitus toteuttaisi oman 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen ohjelmansa. Tämän ohjelman toteuttaminen voisi avata väyliä tiedustelulainsäädännön asianmukaiselle toteuttamiselle, aikataululle ja yhteistyölle. Pohjoismaista ja muualtakin Euroopasta löytyy paljon hyviä esimerkkejä, Eerola sanoi.
Eerolan mukaan myös kansalaiskeskustelulle olisi näin keskeisessä uudistuksessa varata riittävästi aikaa, jotta voidaan vakuuttua siitä, että ne ovat tarkoituksenmukaisia myös pienen ihmisen näkökulmasta.
– Pienen ihmisen näkökulmasta on ihmetyttänyt, ja tiedusteluun liittyen, että niin kutsuttua Tiitisen listaa ei anneta edes tutkimuskäyttöön. Jos mikä tahansa Itä-Euroopan maa piilottelisi KGB- tai Stasiarkistojaan tuolla tavalla ja kieltäytyisi käsittelemästä menneisyyttään, suomalainen media jo ulisisi, että ei ole kypsä demokratia kyseessä, hän sanoi.
