Puolueen mukaan tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä poliittista ajattelutavan muutosta.
– Seuraavan vaalikauden 2023–2027 Julkisen talouden suunnitelman välitavoitteet pitää rakentaa niin, että julkisen talouden velkakestävyys on varmistettu kauden lopussa, PS vaatii.
Perussuomalaiset haluaa laittaa julkistalouden menot tärkeysjärjestykseen. Tämä ei kuitenkaan puolueen mukaan merkitse leikkaamista hoitajilta, opettajilta, lapsiperheiltä, poliiseilta tai sairaiden, vanhusten ja vähäosaisten palveluista.
– Päinvastoin julkisen sektorin paisuminen ja tehottomuus syövät rahoituksen näiltä kansalaisille näkyviltä tärkeimmiltä peruspalveluilta. Julkishallinto on kuin jäävuori, josta vain osa on näkyvissä.
Vaihtoehtobudjetin mukaan eduskunnan pitää laittaa julkisen sektorin tuottamat palvelut tärkeysjärjestykseen.
– Se tapahtuu tarkastelemalla kriittisesti, mitä ylipäätään kuuluu ja mitä ei kuulu julkisen sektorin, erityisesti valtion tehtäviin. Hallinnon tehtävänä tulee olla tarpeettomien kulujen poistaminen, toiminnan tehostaminen ja kustannusten hillitseminen.
PS katsoo, että julkisen talouden pienentäminen kaventaa verokiilaa, keventää verotusta, edistää yksityissektorin työllisyyttä, parantaa kuluttajien ostovoimaa ja poistaa työelämän kannustinloukkuja ilman, että sosiaalietuuksiin tarvitsee puuttua
Tehoton julkinen sektori
Varjobudjetissa viitataan OECD:n tekemään 36 maan tutkimukseen, josta selvisi, että Suomessa sama julkinen palvelutuotos olisi teoreettisesti voitu saada aikaiseksi 35 prosenttia pienemmillä panoksilla.
– Tehottomuuden seurauksena talouskasvumme on hidastunut ja tuottavuutemme kehitys on ollut OECD-maiden heikoimpien joukossa. Eri julkisten menoerien osuudet bruttokansantuotteesta taas ovat OECD-maiden korkeimpien joukossa.
– Heikko kehitys on johtanut kireään verotukseen. Verokiilamme, eli työnantajakustannusten ja työntekijän käteen jäävän palkan välinen ero, estää tehokkaasti yksityisen sektorin kasvua. Raskaasta julkisesta sektorista johtuen globaaliin elvytykseen sekä koronapandemiasta toipumiseen liittyvä kasvupyrähdys jää taakse.
Ilman toimintatavan muutosta julkinen talous jää valtiovarainministeriön ennusteen mukaan yli kolme miljardia euroa alijäämäiseksi 2020-luvun puoliväliä lähestyttäessä. Sote-uudistuksen myötä valtionhallinnon menot kasvavat vuonna 2023 yli 80 miljardiin euroon.
Puolueen mukaan kolmen miljardin euron alijäämän kiinni kiriminen edellyttäisi siten vain hieman alle miljardin euron tai yhden prosentin vuotuista toiminnan tuloksen parantamista suunnitelmavuosina 2023–2027.
– Tavoite on täysin realistinen laittamalla menot tärkeysjärjestykseen ja siirtymällä jatkuvan parantamisen kulttuuriin. Tehostaminen mahdollistaa paitsi varojen uudelleen suuntaamista keskeisiin peruspalveluihin myös verojen alentamisen, jolla on suotuisa vaikutus talouden kasvuun, perussuomalaiset sanoo.
