Tuomioistuimet joutuvat ennen pitkää pohtimaan sitä, millaisissa tapauksissa sosiaalisen median kirjoittelu voi olla rikostuomiota alentava tekijä. Tätä mieltä ovat Uutissuomalaisen haastattelemat oikeusoppineet. Heidän mukaansa tuomioiden lieventämisen perusteluissa ei toistaiseksi ole erikseen mainittu sosiaalista mediaa.
Korkein oikeus pohtii parhaillaan niin sanottua Meilahden pyöräturman tuomiota. Hovioikeus päätyi alentamaan pyöräilijän kuoleman aiheuttaneen autoilijan tuomiota tapauksen saaman poikkeuksellisen julkisuuden vuoksi. Julkisuuteen rikos nousi, koska teko oli tahallinen.
– Julkisuudella edelleen ajatellaan ensisijaisesti tiedotusvälineitä eikä julkaisuja, jotka eivät lukeudu käsitteen perinteiseen määritelmään. Nykyisin ei kuitenkaan voi enää sanoa, ettei sosiaalisella medialla olisi mitään merkitystä, pohtii rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta.
– Varmasti on jo tai tulossa sellainen juttu, jossa tämä pitäisi ratkaista ja perusteluissa pystyä täsmentämään.
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen mielestä some-kirjoittelua ei pitäisi ottaa huomioon kuin poikkeuksellisesti.
– On kuitenkin tiedossa, että somessa kirjoitetaan rikoksista, Tolvanen sanoo.
Hänestä julkisuuspykälään vedotaan nykyisin herkästi. Tolvasen mielestä korkein oikeus (KKO) on soveltanut sitä tuomioihinsa varsin maltillisesti, mutta käräjäoikeuden linjassa on ollut löysyyttä.
Ennalata-arvaamaton julkisuus
Professoreiden mielestä ennalta-arvaamattoman julkisuuden pitää kuitenkin voida lieventää tuomiota joissakin tapauksissa.
Julkisuuden vaikutusta rangaistuksen lieventämiseen pohti viimeksi valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen. Hän totesi Ylen haastattelussa muuttaneensa kantaansa lieventämiselle myönteisemmäksi oman virkarikosjuttunsa myötä.
Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen huomauttaa, että sosiaalisen median julkisuus kohdistuu ihmisiin eri tavoin.
– Esimerkiksi koululainen saattaa tehdä itsemurhan, kun hänet on nolattu sosiaalisessa mediassa. Minunkaltaistani ihmistä some-julkisuus ei hetkauta mitenkään, koska en ole somessa.
Joskus some-julkisuus voi näyttää isommalta kuin se todellisuudessa onkaan.
– Jos vaikka 1 000 ihmistä melskaa somessa, se voi näyttää hirveän suurelta, vaikka todellisuudessa ihmismäärä on hirveän pieni, Utriainen toteaa.
– Mitä henkilöön käyvempää julkisuus on, sitä suurempi riski on, että se alkaa vaikuttaa tuomioon. Riski on olemassa, jos henkilö ei esimerkiksi uskalla liikkua julkisilla paikoilla, koska laajalle piirille on levinnyt tieto siitä, ketä teosta epäillään, Matti Tolvanen sanoo.
Kovin suurena hän ei riskiä pidä. Jussi Tapani puolestaan ei usko, että someraivo vaikuttaisi tuomioon.
– Vallitseva oikeuskäytäntö ei anna tällaiselle tukea, hän sanoo.
Tuomion alentamista julkisuuden perusteella harkitaan asiantuntijoiden mukaan tapauskohtaisesti.
– Alentaminen on poikkeuksellista sen takia, että on aivan tavallista, että rikosasiasta tiettyyn määrään asti uutisoidaan, Tapani toteaa. Pelkkä julkisuuden aiheuttama paha mieli tai ahdistus eivät riitä alentamaan tuomiota.
Tolvanen sanoo, ettei laki vaadi konkretiaa, mutta tuomiota alentaakseen julkisuuden on oltava ennakoimatonta ja kohtuutonta.
– Mitä vakavampi teko, sitä suurempaan julkisuuteen on varauduttava, Tolvanen sanoo.
Oikeusoppineiden mukaan julkisuuden henkilö ei voi vedota julkisuuspykälään.
