Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen sanoo Helsingin Sanomille, että esimerkiksi aluehallintovirastoilla ei ole mitään toimivaltaa päättää, että esimerkiksi Omakannasta lähdetään luovuttamaan [terveystietoja] tällaisiin tarkoituksiin. Kyllä se edellyttää sääntelyä.
– Tautitilanteen mukaisesti aluehallintovirasto voisi mahdollisesti päättää, että alueella järjestettävissä tilaisuuksissa pitäisi vaatia passia. Mutta se edellyttäisi, että lainsäädännössä olisi tämä toimivalta säädettynä aluehallintovirastolle, hän toteaa HS:lle.
Voutilaisen mukaan lailla pitäisi säätää siitä, kuka on toimivaltainen viranomainen myöntämään passin tai todistuksen, mistä sen saa, mitä henkilötietoja sen yhteydessä käsitellään ja mihin käyttötarkoitukseen sitä voidaan käyttää.
Professori Martin Scheinin ei niin ikään pidä koronapassin käyttöönottoa tämän hetkisen lain nojalla mahdollisena, vaan siihen vaadittaisiin uutta lainsäädäntöä.
– Suomessa julkista valtaa käytetään lakiin perustuen. Tällä asialla on perusoikeusvaikutuksia; se vaikuttaa yhdenvertaisuuteen, liikkumisvapauteen ja yksityiselämän suojaan. Sen vuoksi oikeusperustan täytyy olla lain tasoinen, Scheinin toteaa Helsingin Sanomille.
Hänen mielestään koronapassin mahdollistavan lain säätäminen ei välttämättä olisi itsessään kovin monimutkaista. Käsitteistö saataisiin EU:n koronatodistusta koskevasta sääntelystä, ja tartuntatautilakiin voitaisiin kirjata kansallinen käyttötarkoitus passille.
– Siihen tulisi paljon reunaehtoja: lain tulisi olla täsmällinen ja tarkkarajainen, se ei saisi olla syrjivä, ja jos sillä annettaisiin toimivaltaa yksityisille tarkistaa passeja, täytyisi olla lakiperusta toimivallalle ja sanktiot väärinkäytölle, Scheinin sanoo.
Koronapassissa ei esimerkiksi voitaisi mainita mistä syystä – rokotuksen, tuoreen negatiivisen testituloksen tai sairastetun koronataudin vuoksi – henkilöllä on passi. Lainsäädännössä tulisi myös tyhjentävästi luetella. missä tilanteissa passia saisi vaatia ja missä ei.
