Verkkouutiset

Professorin sote-tyrmäys: Kuulostaa suunnitelmataloudelta

Arpo Aromaan mukaan hallituksen suunnitelman tueksi ei ole kunnon näyttöä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Hallituksen sote-uudistusta koskevassa lakiluonnoksessa ei tutkimusprofessori emeritus Arpo Aromaan mukaan ole juuri mitään peruspalvelujen saatavuuden turvaamisesta, vaikka juuri tämän pitäisi olla päätavoite. Kelan omalääkärikokeilun arviontitutkimusta vuosina 1983-1995 johtaneen Aromaan mukaan lakiluonnos koskee pääasiassa kaukana palveluista olevaa hallintoa ja rahoitusta.

– On pelkästään uskonvaraista, että esitetyt toimet tuottaisivat suomalaisten saamien palvelujen kannalta merkittävää hyötyä. Sote-uudistuksen valmistelu on pahasti kesken Aromaa toteaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

Aromaan mukaan valmistelijat olettavat, että parikymmentä maakuntaa on hyvä, ja hallinnon, ohjauksen ja rahoituksen keskittäminen valtiolle tuottaa parhaan tuloksen.

– Tästä ei tietenkään ole kunnon näyttöä, hän lataa.

Aromaan mukaan jo Kelan omalääkärikokeilussa osoitettiin aikanaan, että peruspalveluja voidaan parantaa entisin kustannuksin.

Emeritusprofessori lyttää myös lakiluonnoksen liitteenä toimitetun vaikutusarvion.

– Valitettavasti luku ei anna oikeaa ja kattavaa kuvaa vaikutuksista asiakkaisiin, potilaisiin ja palveluihin, hän sanoo.

Aromaan mukaan luonnoksesta puuttuvat pääosin yksityinen terveydenhuolto, työterveyshuolto, muut yksityiset palvelut ja niiden suhde julkisiin palveluihin.

– Valtion kautta kulkevaa rahoitusta koskevat laskelmat perustuvat niin sanottuihin tarvearvioihin. Kuulostaa hyvältä, mutta myös kovasti suunnitelmataloudelta, Arpo Aromaa kirjoittaa.

Hänen mukaansa suurin osa laskelmista perustuu palvelujen ja lääkkeiden nykyistä käyttöä koskeviin rekisteritietoihin. Hänestä ne kuvaavat tarvetta epäsuorasti ja vajavaisesti.

Aromaa toteaa, että tarvitaan vielä paljon kehitystyötä, jotta maakuntatasolla päästäisiin kyllin täsmällisiin tarvelukuihin. Lisäksi ne pitäisi osata muuttaa oikein rahaksi. Aromaa sanoo ymmärtävänsä, että monet nettomaksajiksi päätyvät kunnat esimerkiksi Uudellamaalla ovat älähtäneet suunnitelmasta.

– Niin suuria ovat niiden verotulojen menetykset ja palvelujen rahoitusvajeet.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)