Aalto-yliopiston työelämäprofessori ja johtamiskoulu EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila on liittynyt takaisin kokoomuksen jäseneksi oltuaan kaksi ja puoli vuotta ilman puolueen jäsenkirjaa. Hän erosi kokoomuksesta keväällä 2018 petyttyään puolueen hallituspolitiikkaan.
− Aika pian huomasin, että ei tässä oikeastaan ole vaihtoehtoja. RKP on osoittautunut aika joustavaksi nykyisessä hallituskokoonpanossa, vihreät on selvästi kallistunut vasemmalle, ja keskusta ei tuntunut luontevalta vaihtoehdolta umpikaupunkilaiselle ihmiselle, Pekka Mattila kommentoi Verkkouutisille.
Hän pitää Suomen poliittista kurssia maamme kannalta vakavana.
− Haluan omalla pienellä panoksellani tukea sitä, että kokoomus saa kannatuksensa nousuun ja että ainakaan tämä hallituspohja ei pysty jatkamaan, Mattila sanoo.
Suomen taloudenhoito kuin Etelä-Euroopassa
Suomen tulevaisuuden kannalta yksi vakavimmista ongelmista on professori Mattilan mielestä valtion holtiton velkaantuminen.
− Minusta on aina liikuttavaa, kun suomalaiset jossain katugallupissa heristelevät sormea Etelä-Euroopan maille, että ne hoitavat talouttaan holtittomasti. Mehän hoidamme talouttamme ihan yhtä holtittomasti – ei nyt sentään vilpillisesti – mutta holtittomasti. Oli ajat hyvät tai huonot, niin velkaantuminen jatkuu, Mattila sanoo.
Hänen mielestään hallitus käyttää koronakriisiä oikeutuksena olla kääntämättä velkaantumisen suuntaa.
− Covid antaa nykyiselle vasemmistohallitukselle taivaanlahjana syyn olla tekemättä niitä kipeitä päätöksiä, joilla kurssi saataisiin kääntymään. Pienenevillä työikäisillä ikäluokilla alkaa olla aika kova urakka maksaa sekä lisääntyvät hoiva- ja terveysmenot että sitten tämä velka. Jos tämä meno jatkuu, paine verojen korottamiseen lisääntyy.
Velkaa on Pekka Mattilan mielestä kyllä perusteltua ottaa aitoihin investointeihin.
− Jotta Suomi alkaisi toipua, tarvitaan elvyttävää politiikkaa. Pitäisi tehdä aidosti investointeja, joilla on mitattava tuotto-odotus, niitä varten velkaa voi ottaa. Nythän lainaa otetaan ihan syömävelkaan ja kutsutaan sitä investoinniksi. Ei se ole oikea investointi, se on ”investointi”, hän sanoo.
Hallituksen työllisyystoimet ”täysi vitsi”
Toinen suomalaista yhteiskuntaa haastava ongelma on seitsemän vuotta Aalto-yliopiston työelämäprofessorina toimineen Mattilan mielestä työmarkkinoiden jäykkyys. Hänen mielestään Suomi tarvitsee laajan työn ja sosiaaliturvan uudistuksen kannustinloukkujen purkamiseksi työmarkkinoiden molemmista päistä.
− Miksi monen pienituloisen kannattaa olla mieluummin kotona kuin vastaanottaa työtä? Ja toisaalta miksi monen hyvin toimeentulevan lisäansioista ei oikeastaan jää mitään käteen? Mattila kysyy.
Viime vuosikymmeninä lisääntynyt matkailu on hänen mielestään havahduttanut monet suomalaiset siihen, että verotuksen jälkeen käteen jäävällä rahalla saa täällä vähemmän.
− Verotuksesta käsin lähtisi paljon se, miten saataisiin kuntoon suomalaisten ostovoima, joka on järisyttävän huono verrattuna moniin muihin EU-maihin.
Tärkeimpänä työllisyystoimena Mattila pitää työttömyysturvan tason olennaista leikkaamista ja porrastamista.
Hallituksen vastikään päättämät työllisyystoimet ovat hänen mukaansa sen sijaan ”täysi vitsi”. Hallituksen lupaukset ehtivät Mattilan mukaan vesittyä ennen vuotta 2030, jonne työllisyystavoite venytettiin.
− Nykyhallitus on itse täysin syytön siihen, jos vaikka työllisyys vain heikkenee heidän kautensa aikana. Vuosi 2030 on siinäkin mielessä näppärä, että jos tämä sama koalitio haaveilee istuvansa vielä toisen kauden, niin tuo vuosi ei osu siihenkään kauteen. Sellaista ihmettähän, että sama koalitio istuisi vielä kolmannen kauden, ei oikein ole tapahtunut. Eli se, että työpaikkoja ei synny ja lupaukset petetään, kaatuu jonkun täysin syyttömän hallituskoalition niskaan, Mattila tyrmää.
− Ihmettelen, ettei tästä ole puhuttu julkisuudessa, kun tässähän nyt ikään kuin tehdään lupauksia muiden puolesta, hän lisää.
Ruotsin koronalinja epäilyttää
Johtajuudesta monta kirjaa kirjoittanut Mattila ei usko, että hallituksen kannattaa ottaa uudelleen käyttöön koronarajoituksia elinkeinoelämälle, liikenteelle ja liikkumiselle.
− Koronakriisin hoidossa olisi ehkä järkevää pitää pää kylmänä. Kaikkein pahinta on tämä tällainen soudetaan ja huovataan -malli, jossa olemme nyt olleet. Ennakoimattomuus ja epävarmuus ovat myrkkyä taloudelle ja toimeliaisuudelle, hän sanoo.
Ruotsin mallia, jossa yhteiskunta pidettiin kevään pahimpaan pandemia-aikaankin pääosin auki, Mattila ei silti pidä yksioikoisen hyvänä.
− Ruotsissa on myönnetty olleen virhe, ettei hoitokoteja saatu eristettyä, ja se johti kuolemiin. Siellä talous pyöri. Ruotsissa oli kuitenkin myös optinen harha: kun muissa maissa tehtiin sulku, Ruotsi hyötyi siitä. Vähän kuin vastuuton vanhempi jättää rokottamatta lapsensa – he hyötyvät siitä, että kaikki muut ottavat rokotukset.
Professori Mattila arvioi, että hallitus voi kuitenkin kasvattaa suosiotaan tekemällä rajoituksia.
− Saatan kuulostaa vähän kyyniselle, mutta varsinkin pääministeripuolue on hyötynyt valtavasti siitä, että se on näyttäytynyt tällaisena vakaana kriisiajan johtajana. Kaikki tällaiset rajoituksethan tuottavat kriisin tunnelman. Voi olla houkutus sille, että tällaista kansakunnan pelastaja -roolia halutaan pitää yllä niin pitkään kuin mahdollista, esimerkiksi kunnallisvaaleihin asti, hän sanoo.
− Mitä enemmän hädissään ihmiset ovat, sitä herkemmin he kallistuvat tuttujen ja turvalliseksi miellettyjen päättäjien puoleen. Talouspolitiikassa toivon, ettei hallitus sortuisi sellaiseen pelaamiseen tässä asiassa, Mattila lisää.
