Vaikka laki takaa äänioikeuden, sen käyttäminen ei kiinnosta ihmisiä, koska kunta ei merkitse heille mitään, kirjoittaa historian professori Jukka Korpela Helsingin Sanomissa. Professorin mukaan kuntien itsehallinnon ydin eli ajatus paikkakunnan omista ihmisistä kuuluu muinaisuuteen. Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus jäi historiallisen matalalle tasolle, vain 55:een prosenttiin.
Vaaleissa puhuttiin valtakunnan asioista, koska kunnan poliittisia asioita ei Korpelan mielestä ole.
– Demokratiaa vääristää myös se, että metropolien ulkopuolella kuntapoliitikot edustavat vähemmistöä eli eläkeläispaluumuuttajia ja niitä, jotka eivät muualle muuttaneet. Maaseutukaupungeissa ajatellaan, että kunta kuuluu vain niille, joiden isovanhemmatkin tunnetaan. Tämä pitää yllä korruptiivisia rakenteita ja syrjäyttää ”junantuomat” kunnasta. Päättäjien katse onkin rajoittunut, konservatiivinen ja vuosikymmeniä taakse katsova, Korpela kirjoittaa.
Ratkaisuksi hän tarjoaa kuntien korvaamista parinkymmenen maakunnan keskushallinnolla ja hävittämällä ”päällekkäiset organisaatiot kuten maakuntaliitot”.
