Suomi ei tarvitse hävittäjiä maanpuolustukseen. Historian professori Markku Kuisma, alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta, yliopistonlehtori Juri Mykkänen sekä kustantaja ja kehitysmaa-aktivisti Mika Rönkkö toteavat näin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.
Heidän mukaansa ilmatorjuntajärjestelmät olisivat Suomen sotilaallisen puolustamisen kannalta hävittäjiä huomattavasti tehokkaampi ja halvempi keino.
– Kovin hypoteettisen kriisin kohdalla Suomen hävittäjät tuhotaan tehokkaasti jo maassa, kirjoittajat toteavat.
Heidän mukaansa seitsemän hävittäjää riittäisi näyttäviä ylilentoja ja ilmailunäytöksiä varten. Sotilaallista pelotetta voitaisiin Kuisman, Mykkäsen, Pakkasvirran ja Rönkön mukaan puolestaan hankkia ”muutamalla pienellä sukellusveneellä”.
– Ne voisivat pulpahtaa aluevesirajojemme ulkopuolelle tuntemattomina pintaan silloin tällöin. Se pitäisi mahdolliset viholliset pelossa ja varuillaan sekä samalla sitoisi niiden resursseja, he jatkavat.
Kirjoittajien mukaan ilmatilan rajavalvonta on lisäksi ”melko turhaa”.
– Korkealla liikkuu koko ajan koneita. Suurin uhka ilmasta on esimerkiksi Boeing 737 -matkustajakoneen mahdollinen maahansyöksy, he toteavat.
Kuisman, Mykkäsen, Pakkasvirran ja Rönkön mukaan hävittäjien tarkoitus on jotakin muuta kuin kansallinen maanpuolustus. Heidän mukaansa hankinta tukee vahvasti ”maailman järjetöntä sotateollisuutta”.
– Suomalaiset näyttävät taas maksavan merkittävän osan Nato-järjestelmiin sopivaa Pohjolan armadaa – joka täyttää mukavasti Baltian hävittäjätyhjiötä.
”Haasteellisempi ympäristö”
Suomi on pyytänyt HX-hankkeessa tarjousta 64 monitoimihävittäjästä. Niillä korvataan vuodesta 2025 alkaen käytöstä poistuvien Hornetien suorituskyky. Hornetejakin ostettiin alun perin 64. Kaikkien eduskuntapuolueiden on katsottu sitoutuneen puolustusselonteossa siihen, että Hornetien suorituskyky korvataan täysimääräisesti.
HX-hankkeen ohjelmajohtajan, kenraalimajuri (evp) Lauri Purasen mukaan Suomen turvallisuusympäristö on nyt haasteellisempi kuin vuoden 1992 Hornet-päätöksen aikaan.
– Turvallisuustilanteen muutos ei tue hävittäjämäärän vähentämistä, vaan jopa päinvastoin, Puranen totesi joulukuussa.
Purasen mukaan puolustusvoimien tehtävä on ylläpitää uskottavaa ja kriisejä ennalta ehkäisevää puolustuskykyä sekä kykyä puolustaa koko maata.
– Suomen ilmatilan puolustaminen ja muiden puolustushaarojen taistelun tukeminen edellyttää, että ilmaan on saatava kaikissa tilanteissa riittävästi koneita. Vain ilmassa olevat koneet tuottavat torjuntavoimaa, Lauri Puranen totesi.
Hävittäjän toimintasäde on noin 500 km. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa pitää kyetä operoimaan samanaikaisesti kahdessa operaatiosuunnassa.
– Yhdessä operaatiosuunnassa tarvitaan useita neljän koneen osastoja, joita pitää pystyä välillä tankkaamaan ja aseistamaan maassa. Lisäksi osa kalustosta on koko ajan pois käytöstä huoltojärjestelyjen vuoksi, Puranen muistutti.
LUE MYÖS:
Hävittäjäkauppaan yritetään vaikuttaa – ”helpoin tapa ampua koneita alas”
