Ylen Ykkösaamun haastattelema Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden mukaan koronaviruksen uutta varianttia on tullut Suomeen jonkin verran ennen kuin siihen kiinnitettiin tarkempaa huomiota. Hänen mukaansa varianttien tartuntaketjut pitäisi saada katkaistua mahdollisimman pian.
– Meillä on sillä lailla etulyöntiasema, että on pikkasen enemmän aikaa kuin muualla, koska se ei ole edennyt niin pitkälle, kuin joissain muissa maissa, Vapalahti toteaa.
– Nämä tapaukset on Suomessa todettu enimmäkseen rajoilta ja tunnetuista ulkomailta tulleista tartuntaketjuista. Ne osoittavat enemmän lähtömaan tilannetta kuin Suomen tilannetta.
Uusi variantti on Vapalahden mukaan tarttuvampi sen vuoksi, että viruksen piikkiproteiini on mutatoitunut niin, että se tarttuu paremmin reseptoriin solussa. Tästä seuraa se, että pienempi määrä virusta saattaa saada aikaan infektion. Sen lisäksi nenänielunäytteiden perusteella näyttäisi, että varianteista tulee myös virusta ulos enemmän.
– Se sekä tarttuu herkemmin, että tavaraa tulee enemmän, Vapalahti summaa.
Vapalahden mukaan viruksen muunnokset näkyvät erityisesti tarttuvuuslukujen kasvuna.
– Tällä meidän ”vanhalla”, klassisella SARS-virusmuodolla on arvioitu ainakin englannissa, että noin 10 prosenttia altistuneista saa infektion. Tällä uudella versiolla se on noin 15 prosenttia, Vapalahti toteaa.
– Se ei ehkä äkkiseltään kuulosta niin isolta, mutta kun se kertautuu, kun aina viiden päivän jälkeen seuraava ihminen tartuntaketjussa saa tartunnan, niin kuukaudessa parissa on tässä huomattava ero tarttuvuudessa ja tapausmäärissä.
Vapalahden mukaan mahdollinen tulevaisuudenkuva on se, että koronaviruksesta tulisi samanlainen hengitystieinfektio, kuin meillä jo tällä hetkellä löytyvät neljä flunssakoronavirusta.
– Yksi mahdollisuus on, että joidenkin vuosien tai ehkä vuosikymmenien jälkeen tästä tulee ihmiskunnassa kiertävä lapsuuden flunssavirus, Vapalahti miettii.
Siihen kuluu kuitenkin aikaa ja se riippuu myös viruksen kyvystä muuntautua.
– Vähän kysymysmerkki on, että kuinka paljon tämä virus ehtii ja pystyy muuntumaan sillä lailla, että se kiertää immuniteettia.
Maailmalla leviävistä virusmuunnoksista Vapalahti mainitsee Ison-Britannian ja Etelä-Afrikan muunnosten lisäksi Brasiliasta löydetyn mutaation sekä Ohio-variantin, josta hänen mukaansa nyt puhutaan.
– Nähdään, että yhtä aikaa eri puolilla maailmaa virus muuntuu niin, että samoja mutaatioita ilmestyy toisistaan riippumatta. Puhutaan niin sanotusti konvergentista evoluutiosta, Vapalahti toteaa.
– Yksi syy tähän voi olla, että väestöstä jo saavutetusta immuniteetista tuleva immuunijärjestelmän paine voi ajaa virusta toiseen suuntaan.
