X
SULJE MAINOS
Kansainvälisen oikeuden professori emeritus Martti Koskenniemi. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Professori Ylellä: Pakolaissopimuksia voidaan rikkoa

Martti Koskenniemen mukaan kansainvälisissä sopimuksissa on aina tulkinnanvaraa.

Kansainvälisen oikeuden professori emeritus Martti Koskenniemi katsoo, että valtiot voivat rikkoa kansainvälisiä sopimuksia. Hänen mukaansa kaikkiin sopimuksiin voidaan ottaa joko oikeudellinen tai poliittinen näkökulma: oikeudellisen tulkinnan mukaan sopimuksia pitää noudattaa, mutta poliittiseen tulkintaan kuuluu, että jokin valtio voi ”totta kai” rikkoa sopimusta.

– Oikeudellinen (vastaus) lähtee siitä, että sopimuksia pitää noudattaa. Tämän jälkeen voidaan kuitenkin sanoa, että monissa sopimuksissa on harmaita kohtia, ja sopimuksiin sisältyy poikkeustilanteita koskevia määräyksiä, Koskeniemi sanoo Ylen A-Studiossa.

Eduskunta käsittelee tänään välikysymystä turvapaikanhakijoista ja hybridivaikuttamisesta. Yksi osa keskustelusta liittyy kansainvälisiin sopimuksiin pakolaisista.

Koskenniemi sanoo, että valtiojohtajat käyttävät kustannus-hyöty-ajattelua, kun ne harkitsevat sopimuksen rikkomista. Hänen mukaansa poliitikot ajattelevat usein, että sopimuksen rikkomisesta aiheutuva kustannus koskee vain yhtä rikkomiskertaa, mutta oikeudellisesti ajatellen rikkomisesta seuraa aina ennakkotapaus, joka voi toistua tulevaisuudessa.

Koskenniemi toimi aiemmin ulkoministeriön oikeudellisena neuvonantajana. Hän kertoo kehottaneensa toisinaan virkamiehiä soveltamaan ”innovatiivisesti” kansainvälisiä sopimuksia sen sijana, että suoraan rikottaisiin niitä.

Äitiyslomalle jäänyt sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on aiemmin todennut, että kansainvälisen oikeuden mukaan Suomen täytyy jättää ainakin yksi raja-asema auki, jotta maahantulijoilla säilyy mahdollisuus jättää turvapaikkahakemus Suomeen. Koskenniemi vahvistaa, että Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Sen sijaan on tulkintakysymys, pitääkö sisääntulopaikkoja olla yksi, kolme tai viisi ja millaisia niiden tulee olla. Esimerkiksi Unkarissa käytetään erityisiä transit-linjoja, hän toteaa.

– Kaikki nämä ovat sopimuksen tulkintoja. Tulkinnassa tarvitaan innovatiivisuutta, ja tämä on se maailma johon suomen poliittiset päättäjät ja viranomaiset kutsutaan, kun hybridikysymystä ajatellaan, Koskenniemi sanoo.

Hänen mukaansa nykyiset pakolaisten asemaa koskevat sopimuksen, kuten vuonna 1951 solmittu Geneven sopimus, ovat ”ilman muuta” vanhentuneet. Sopimusten uudistaminen on kuitenkin vaikeaa löytää yhteisymmärrystä.

– Vuoden 1951 ajatukset siitä, millaisia pakolaisia Euroopassa nähdään, olivat aivan erilaisia kuin tällä hetkellä. Ongelma on siinä, että nyt ei ole sellainen tilanne, että niitä voitaisiin uudistaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt