Ranskan ja Saksan äskettäinen aloite EU:n ja Venäjän välisestä huippukokouksesta sai viime viikolla tyrmäyksen Eurooppa-neuvostolta. Samalla nousi ranskalaisprofessori Nicolas Tenzerin mukaan valokeilaan se, kuinka jyrkkiä Venäjä-suhdetta koskevia näkemyseroja unionin jäsenmaiden kesken vallitsee.
Vaikka presidentti Emmanuel Macronin ja liittokansleri Angela Merkelin ehdotus oli hänen mukaansa monin tavoin hätiköity, episodi saattaa silti edistää EU:n ulkopolitiikan kehittämistä.
– Jokaisen jäsenmaan on opittava siitä, kuinka historia on muovannut muita jäsenmaita. — Lännen ei esimerkiksi pidä unohtaa sitä, että Keski- ja Itä-Euroopan maat vapautuivat viimeisinä diktatuurihallintojen ikeestä, arvostetussa pariisilaisessa Sciences Po -yliopistossa työskentelevä Tenzer kirjoittaa Atlantic Council -ajatushautomon tuoreessa artikkelissa.
– Ne ovat viimeisimpinä eurooppalaisina valtioina joutuneet kokemaan, mitä tarkoittaa taistelu vapaudesta, joka on todellisuutta myös Ukrainalle ja Valko-Venäjän kansalle. Jos tästä ei vallitse yhteistä näkemystä, EU säilyy jakautuneena yhteisönä, hän sanoo.
Kun EU määrittelee suhdettaan Venäjään, ensi sijassa olisikin hänen mukaansa painotettava unionin itäisten jäsenmaiden ja kumppanimaiden tilannetta eikä sitä, mitä Pariisin tai Berliinin kabineteissa mahdollisesti ajatellaan.
Eurooppa taistelukuntoon
Professori Tenzer kehottaa myös ymmärtämään, että presidentti Vladimir Putinin hallinto poikkeaa normaalista.
– Yritykset sovitella ja luoda uutta vuoropuhelua Moskovan kanssa eivät ole vain epäonnistuneet, vaan rohkaisseet sitä menemään yhä pitemmälle. Venäjä on tavallaan voittanut: kun valtiot eivät kykene vastustamaan Moskovan aggressiota, se pääsee määrittämään agendan, Tenzer sanoo.
Näin on hänen mukaansa käynyt esimerkiksi Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa: Putin on tehnyt ensimmäisen siirron, johon Eurooppa ja Yhdysvallat ovat reagoineet liian heiveröisin vastatoimin.
– Tämä ei saa jatkua Valko-Venäjällä eikä myöskään muualla. Meidän ei myöskään pidä suhtautua Venäjän saavuttamiin voittoihin tapahtuneina tosiasioina, hän toteaa.
Asevalvonta – jos sekään – on Tenzerin mielestä ainoa kysymys. jossa vuoropuhelu Venäjän kanssa saattaa olla perusteltua. Kaikki muu yhteydenpito Kremliin on hänen mukaansa vain omiaan heikentämään länttä ja tarjoamaan propagandaetua Vladimir Putinille.
– On kiireellistä saattaa Eurooppa taistelukuntoon – siis strategisesti ja intellektuaalisesti yhdistää sen voimat, hän painottaa.
