Eurooppaoikeuden professorin Juha Raition mielestä nyt pitäisi arvioida, mitkä yksittäiset kohdat valinnanvapauslaissa voivat aiheuttaa valtiontukien näkökulmasta ongelmia ja synnyttää takaisinperintä- tai vahingonkorvauskanteita.
– Vaikka sote-sektori on pääsääntöisesti solidariteetti-periaatteen piirissä ja ei-taloudellista toimintaa, siellä voi silti olla elementtejä, jotka kuuluvat taloudellisen, markkinaehtoistetun toiminnan piiriin ja sitä kautta valtiontukielementti voi aktualisoitua, eurooppaoikeuden professori Juha Raitio sanoo.
Raitio oli tänään eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuultavana valinnanvapauslaista. Hänen asiantuntijalausuntonsa keskeinen kysymys oli notifiointi eli lain ilmoittaminen EU-komissiolle.
Raition mukaan valtiontukiongelmien ratkaisulogiikassa on kolme vaihetta. Ensimmäinen vaihe on pohtia, onko toiminta sote-sektorilla taloudellista vai ei-taloudellista. Jos se on ei-taloudellista, toimitaan solidariteetti-periaatteen piirissä.
Toinen vaihe on pohtia, onko yksittäinen tuki tai tukiohjelma sellainen, että se muodostaa valtiontuen EU-oikeuden perusteella. Silloin arvioidaan neljää kriteeriä, jotka ovat valikoivuus, onko tuki valtion varoista, vääristääkö tuki kilpailua ja vaikuttaako se jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
Kolmannessa vaiheessa arvioidaan, onko kyseessä ns. SGEI-palvelu eli yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut.
– Silloinkin kun olisi kiellettyä valtiontukea, niin se voidaan sallia SGEI-poikkeuksen avulla. SGEI-poikkeus vaatii sitä, että tarkastellaan oikeuskäytännössä syntyneitä kriteerejä, joihin liittyy muun muassa edellytys, että SGEI-palveluun ei saa tuottaa ylikompensaatiota. Jos SGEI-palvelu on ylikompensoitu, se siirtyy takaisin kielletyn valtiontuen piiriin, Raitio selvittää.
Valtiontukianalyysi vasta ensimmäisessä vaiheessa
Raition mielestä on onnetonta, että tässä vaiheessa, kun valinnanvapauslaki on jo eduskunnan valiokuntien käsiteltävänä, ollaan vasta valtiontukiproblematiikan ensimmäisessä vaiheessa eli kinataan siitä, kuinka laaja on solidariteetti-periaatteen soveltamisala ja onko suomalainen sote-sektori kokonaan vai osittain ei-taloudellista.
– Minun kantani on se, että tässä on sekä taloudellista toiminta että ei-taloudellista toimintaa. Toki sote-sektori on pääosin ei-taloudellista, esimerkiksi erikoissairaanhoidon osalta. Mutta ei ole lainkaan poissuljettua, että on jotakin sellaista, mikä on taloudellisen toiminnan piirissä, varsinkin tilanteessa, jossa valinnanvapauslainsäädännöllä on käytännössä markkinaehtoistettu sote-sektori.
Raitio sanoo, että siltä osin, kun ollaan taloudellisen toiminnan piirissä, valtiontukianalyysi tulee ajankohtaiseksi ja sitä kautta syntyy myös notifiointivelvollisuus. Notifiointivelvollisuus perustuu SEUT 108 artiklaan, ja se on oikeudellisesti velvoittavaa.
– Näin ollen hallituksen esityksessä valinnanvapauslaiksi on joitakin elementtejä, jotka ovat taloudellisen toiminnan piirissä ja niiltä osin notifiointivelvollisuus on olemassa, Raitio sanoo.
Raitio jatkaa vielä, että ei EU-komissiolle tarvitse notifioida suomalaisen sote-sektorin rakenteita ja sitä, miten infrastruktuuri toteutetaan.
– Mutta se ei tarkoita sitä, ettei meidän tarvitsisi notifoida joitain yksittäisiä tukia tai tukiohjelmia, jotka liittyvät tähän kokonaisuuteen. Mutta se edellyttää tarkempaa analyysia kuin mitä tähän mennessä on tehty.
Liikelaitokset herättävät paljon kysymyksiä
Kysymykseen siitä, mitä kohtia EU-komissiolle pitäisi notifoida, Raitio mainitsee korkeimman hallinto-oikeuden valinnanvapauslaista antamassaan lausunnossa esille nostaman liikelaitoksen konkurssisuojan ja verovapauden.
Lisäksi Raitio listaa useita muita kysymyksiä: Siirtyvätkö kuntien ja kuntayhtymien kiinteistöt alihintaan maakunnille? Mikä tulee olemaan maakuntien liikelaitosten ja yhtiöiden lainojen korkotaso; vastaako se markkinaehtoista tasoa? Entä maakuntien liikelaitosten ja yhtiöiden maksamien vuokrien taso; onko se markkinaehtoinen?
– Tässä on paljon sellaisia kysymyksiä, joita olisi mielestäni syytä vielä selvittää, Raitio toteaa.
Hän ei ota kantaa siihen, voiko sote-palvelujen tuottajille asiakkaista maksettava kapitaatiokorvaus itsessään olla kiellettyä valiontukea.
Raition mielestä arviointi pitäisi tehdä nyt lainvalmistelun aikana.
– Notifiointihan on etukäteisilmoitus.
