– Amerikkalaiset poliitikot voivat tehdä hirveän virheen kärjistämällä jännitteitä Kiinan kanssa, varoittaa amerikkalainen ekonomisti, Columbian yliopiston professori Jeffrey Sachs uutissivusto CNBC:n haastattelussa.
Sachsin mukaan ajautuminen ”geopoliittiseen kylmään sotaan” uhkaisi kansainvälistä turvallisuutta koronapandemian aiheuttamassa rauhattomassa tilanteessa.
– Viimeinen kylmä sota oli tarpeeksi vaarallinen. Tämä (uusi kylmä sota) olisi vielä vaarallisempi. Se on ymmärretty täysin väärin, mutta monet amerikkalaiset haluavat painostaa Kiinaa ja kuvittelevat, että me hallitsemme tilannetta, mikä on erittäin vaarallinen ajattelutapa.
Yhdysvaltain ja Kiinan välit ovat kiristyneet lähes äärimmilleen viime aikoina. Kahden suurvallan välinen konflikti kärjistyi, kun ensin USA määräsi Kiinan Houstonin-konsulaatin suljettavaksi ja sen jälkeen Kiina sulki USA:n Chengdun-konsulaatin.
USA:n ja Kiinan välit ovat olleet jo pidempään kireät Etelä-Kiinan meren sotilaallisen jännitteen, koronaepidemian ja kauppakiistojen vuoksi. Välit kiristyivät entisestään, kun Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kutsui heinäkuussa Kiinan aluevaatimuksia Etelä-Kiinan merellä laittomiksi.
Heti sen jälkeen preidentti Donald Trump määräsi Yhdysvaltojen laissa määritellyn Hongkongin erityisaseman lakkautettavaksi rangaistukseksi siitä, että Kiina sääti Hongkongiin kiistellyn turvallisuuslain.
Yhdysvaltain hallinto ilmoitti asettavansa pakotteita kaikille, jotka toimillaan heikentävät Honkongin demokraattisia prosesseja tai instituutioita. Kiinan ulkoministeriö sanoi Kiinan vastaavan pakotteilla Yhdysvaltojen kansalaisia vastaan.
Kiina ja Yhdysvallat ovat käyneet kiivasta sananvaihtoa myös Yhdysvaltain laivaston läsnäolosta ja harjoituksista Etelä-Kiinan merellä, jossa kulkee vilkas kauppa-alusten reitti.
Sachsin mukaan Kiinan painostamisesta on muodostunut sekä demokraattien että republikaanien strategia, jonka avulla tavoitellaan poliittista hyötyä.
– Vaikka politiikka on peliä, jota pelataan kovaa Yhdysvalloissa, se on myös erittäin vaarallista uhkapeliä. Kiinaan liittyvillä puheilla, niin tosiasioilla kuin valheilla, on seurauksensa.
Konflikti
Eri asiantuntijoiden mukaan myös Kiinan poliittinen johto pelaa kovaa ja häikäilemätöntä peliä kansainvälisellä areenalla.
– Jossain vaiheessa viimeisen viiden vuoden aikana Kiinan presidentti Xi Jinping päätti, että on aika syrjäyttää Yhdysvallat ja että nyt on Kiinan vuoro olla maailman johtava valta, Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon tutkija James Lewis sanoi heinäkuussa NBC Newsille.
– Ja se tarkoittaa sitä, että hän aikoo taistella kanssamme. Siitä ei muodostu toista kylmää sotaa, mutta siitä tulee ehdottomasti konflikti.
Vuosikymmenten ajan Yhdysvaltain ulkopolitiikan yhtenä nyrkkisääntönä oli läntisen maailman kaupankäynti ja kanssakäyminen Kiinan kanssa, koska Kiinan uskottiin tällä tavalla ennen pitkää liberalisoivan poliittista järjestelmäänsä ja hillitsevän aggressiivisia aluevaatimuksia, protektionismia ja immateriaalioikeuksien varkauksia.
Näin ei ole kuitenkaan käynyt, joten Yhdysvallat on muuttanut suhtautumustaan Kiinaan. Vaikka demokraatit ja republikaanit ovat eri linjoilla monien asioiden suhteen, niin yksi asia kuitenkin yhdistää:
– Kiina ei ole Amerikan ystävä, sanoo Silverado Policy Accelerator -ajatushautomon puheenjohtaja Dmitri Alperovitch.
Center for a New American Security -ajatushautomon turvallisuusasiantuntija Paul Scharre korostaa, että Kiina ei kunnioita kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää.
– Kiina uskoo vahvemman oikeuteen.
Yhteistyö
Sachs kehottaa maailman johtajia tekemään enemmän yhteistyötä ilmastonmuutoksen kaltaisten asioiden kanssa.
Se olisi hänen mielestään tarpeellista tällä hetkellä, koska monet häiriötekijät kurittavat taloutta.
– Jos me kohtaamme nämä kriisit yhdessä toimien, voimme jälkikäteen olla ylpeitä itsestämme selvittyämme vaikeasta tilanteesta.
– Jose me sen sijaan toimimme kukin omalla tahollamme erikseen, kadumme sitä jälkikäteen.
