– Suomessa keskustelu työmarkkinoiden reformeista on lähes kuolleessa tilassa, koska poliitikot eivät halua haastaa vaikutusvaltaisia ammattiliittoja vaan pikemminkin yrittävät etsiä ratkaisuja erilaisten välikäsien kautta, Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén toteaa Suomen Perusta -ajatushautomon julkaisemassa Suomen talouden ongelmia ja mahdollisuuksia käsittelevässä artikkelikokoelmassa Veroja, velkaa ja kaverikapitalismia.
Hän listaa esimerkkeinä ”välikäsistä” erilliset työmarkkinat maahanmuuttajille, palkattomat harjoittelujaksot, pätkätyöt, reppufirmat ja työllisyyssubventiot.
Matti Virénin mukaan on selvää, etteivät kaikki voi tulevaisuudessa olla töissä high-tech-yrityksissä. Siksi työllisyyden hoidossa olisi hänen mukaansa huolehdittava myös matalan tuottavuuden yritysten kyvystä luoda markkinaehtoisia työpaikkoja.
Varakkaat liitot nauttivat verotukia
Professori Matti Virén luonnehtii kysymystä Suomen työmarkkinoiden toimivuudesta kiistanalaiseksi.
– Jotkut tosiasiat saavat meidät epäilemään, että markkinat toimisivat todella hyvin. Meillä on yksi maailman korkeimmista järjestäytymisasteista ja osin seurauksena hyvin vaikutusvaltaiset ammattiliitot, Virén kirjoittaa.
– Liittojen vaikutusvaltaa korostavat vielä niiden poikkeuksellisen suuri varallisuus, joka on huomattavalta osin valtion avokätisten verotukien ansiosta, hän jatkaa.
Liitoilla ja keskusjärjestöillä on kolmikannan puitteissa ollut Matti Virénin mukaan avainasema sekä työehtosopimuksien luonnissa että kaikessa työmarkkinoihin liittyvässä lainsäädännössä. Tämä on professorin mukaan johtanut muun muassa palkkojen verraten pieneen vaihteluväliin työntekijöiden välillä.
– Palkkojen pieni vaihteluväli merkitsee tietenkin sitä, että heikon tuottavuuden alat eivät kykene luomaan työpaikkoja, koska niiden kustannukset ylittävät kannattavan liiketoiminnan marginaalit.
