Suomen henkeä kohti laskettu BKT on jäänyt jälkeen verrokkimaiden kehityksestä, mikä suurelta osin seurausta hitaasta tuottavuuskasvusta ja alhaisesta työllisyysasteesta. LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Professori: Pitääkö oikeasti tukea heikkoja yrityksiä?

Niku Määttäsen mukaan nopea tuottavuuden kasvu edellyttää luovaa tuhoa.

Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen kommentoi Twitterissä valtiovarainministeriön maanantaina julkaisemaa Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa – lähtökohdat, suunnat ja ratkaisut –raporttia.

Suomen henkeä kohti laskettu BKT on jäänyt jälkeen verrokkimaiden kehityksestä, mikä suurelta osin seurausta hitaasta tuottavuuskasvusta ja alhaisesta työllisyysasteesta.

– Nopea tuottavuuden (esim. arvonlisä per työtunti) kasvu kansantaloudessa edellyttää, että työvoimaa siirtyy jatkuvasti matalan tuottavuuden yrityksistä (tai toimipaikoista) korkeamman tuottavuuden (tai tuottavuusnäkymien) yrityksiin, Määttänen tviittaa.

Hänen mukaansa tällaista prosessia kutsutaan toisinaan luovaksi tuhoksi.

– Tuottavuuskasvun kannalta hyvä politiikka ei tarpeettomasti jarruta sitä. Erityisesti tulee välttää politiikkaa, joka systemaattisesti ohjaa työvoimaa matalan tuottavuuden yrityksiin.

– Toisinaan kuulee argumentoitavan tyyliin: paikallista sopimista (tai palkkajoustavuutta) tarvitaan koska huonosti kannattavilla yrityksillä ei ole varaa maksaa samaa palkkaa kuin paremmin kannattavilla.

Määttäsen mielestä VM:n eilen julkaistussa raportissa argumentoidaan vähän samaan tapaan.

– Lyhyessä kommenttipuheenvuorossani totesin, että palkkojen määräytyminen enemmän yritysten kannattavuuden perusteella voisi hidastaa luovaa tuhoa, jota raportissa muuten käsitellään minusta hyvin.

– Jos korkean tuottavuuden yritykset joutuvat maksamaan muita yrityksiä korkeampaa palkkaa, niiden kannattavuus ja kasvumahdollisuudet heikkenevät. Minusta on luontevaa ajatella, että tämä olisi omiaan hidastamaan tuottavuuskasvua kansantaloudessa.

Määttänen pitää yleisesti järkevänä lähtökohtana, että yritykset joutuvat maksamaan saman hinnan samasta tuotantopanoksesta.

– Olisi erityisen ongelmallista jotenkin subventoida matalan tuottavuuden yritysten tuotantopanoksia.

Nykyinen palkanmuodostus (johon keskustelu ”paikallisesta sopimisesta” osin liittyy) saattaa kuitenkin Määttäsen mukaan hidastaa työvoiman liikkuvuutta ja tuottavuuden kasvua muulla tavoin.

– Esimerkiksi yleiskorotusten vuoksi yritys saattaa joutua korottamaan myös niiden työntekijöiden palkkoja, joiden työpanos ei kyseisessä yrityksessä ole enää kovin arvokas.

– Yhdistettynä irtisanomissuojaan, tämän tapainen ”palkkajäykkyys” johtanee siihen, että työvoima ei liiku niin herkästi yrityksestä toiseen kuin mikä olisi tuottavuuskasvun kannalta toivottavaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt