Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei jättänytkään tasavallan presidentille hallituksensa eronpyyntöä viikko sitten, kun perussuomalaista erosi 20 kansanedustajaa, jotka perustivat uuden eduskuntaryhmän ja ilmoittivat olevansa valmiita jatkamaan hallituksessa samalla kokoonpanolla ja hallitusohjelmalla. Mukana joukossa olivat kaikki perussuomalaisten ministerit.
Pääministeri sanoi pyytäneensä valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidéniltä ja eduskunnan entiseltä pääsihteeriltä Seppo Tiitiseltä kirjallisen lausunnon siitä, että toteutettava menettelytapa on perustuslain mukainen.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi viikonloppuna, että hänen mielestään hallituksen eronpyyntö olisi voinut olla paikallaan, mutta ”viisaammat valtiosääntöihmiset näyttivät olevan eri mieltä”.
– Ihan niin kuin presidentti sanoo, tässä olisi aivan hyvin voitu mennä siihen, että hallitus olisi jättänyt eronpyynnön ja sitten olisi aloitettu uudet neuvottelut ja katsottu, mitä puolueita mahdollisesti tulee mukaan hallitukseen. Se olisi ilman muuta ollut mahdollista, Mikael Hidén sanoo Verkkouutisille.
Hidén toteaa, että hän ei ole ottanut kantaa siihen, mikä on poliittisesti suotavaa, vaan ainoastaan siihen, salliiko Suomen valtiosääntö tällaisen menettelyn.
– Minusta meidän valtiosääntömme keskeinen kohta tässä yhteydessä on se, että hallitus toimii eduskunnan luottamuksen varassa. Jos pääministerillä on perusteltu käsitys, että hänellä on uudessakin asetelmassa eduskunnan enemmistön luottamus hallituksellensa, niin silloin pääministeri voi jatkaa.
Hidénin mukaan poliittisen selvyyden vuoksi on kuitenkin tarpeellista, että asia saatetaan nopeassa tahdissa eduskunnan päätettäväksi tiedonannolla.
– Eduskunta joutuu näin päättämään, nauttiiko hallitus uudessa asetelmassa edelleen eduskunnan enemmistön luottamusta. Tämä on valtiosäännön kannalta ratkaiseva seikka, Hidén painottaa.
Pääministeri Sipilä antoi eduskunnalle tiedonannon parlamentaarisessa hallituspohjassa tapahtuneesta muutoksesta eilen. Eduskunta äänesti hallituksen luottamuksesta tänään tiistaina.
Perustuslaki jättää tilaa politiikalle
Hidén tähdentää, ettei hän ottanut kantaa siihen, aiheuttaako pääministerin menettely poliittisesti ongelmia, miten eri ryhmät suhtautuvat siihen ja vaikuttaako se seuraavissa vaaleissa eri puolueiden menestykseen.
– En ottanut kantaa siihen, onko menettely poliittisesti hyvä tai huono, Hidén korostaa.
Hän olettaa, että presidentti tarkoitti enemmänkin sitä, että poliittista syistä eronpyyntö olisi voinut olla perusteltu.
– Ei hän ymmärtääkseni lähtenyt siitä, että valtiosääntöä olisi pitänyt tulkita toisin, Hidén huomauttaa.
Hidénin näkemyksen mukaan Sipilän menettely ei ollut perustuslain vastainen.
– Minusta perustuslaki jättää aika paljon tilaa tulkinnalle. On ihan hyväkin, että politiikalle jää tilaa eikä niin, että viime kädessä juristit ovat sanomassa (poliitikoille), että näin saatte tehdä ja näin ette saa tehdä.
Hidénin mielestä juridiikan pitäisi asettaa vain toiminnan hyväksyttävyyden takaavat raamit.
– Raamin sisällä politiikalla pitää olla aika paljon liikkumatilaa.
Hidén ei halua sanoa, milloin hänen kantaansa asiaan on kysytty.
– Olen sanonut, että pääministeri ja hänen avustajansa voivat kertoa kaiken ulos, mitä haluavat, mutta minä en ryhdy selittämään, missä vaiheessa on mitäkin ollut. Sen voin sanoa, että itse en ole ollut tässä millään tavalla aloitteellinen. Olen vastannut minulle esitettyihin kysymyksiin, Hidén kertoo.
