Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virénin mukaan Suomessa on aivan liikaa työttömiä. Tähän ongelmaan pitäisi Suomessa pureutua.
– Puheet ”työvoimapulasta” ovat ainakin nykytilanteessa tyhmiä, Matti Virén sanoo Verkkouutisille.
Eri tahot ovat kertoneet tänä vuonna monella alalla lisääntyneestä työvoimapulasta. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä ja tässä.
Kokoomuksen kansanedustaja, taloustieteilijä Juhana Vartiainen totesi paljon kohua aiheuttaneessa Helsingin Sanomien haastattelussa, että todellinen työvoimareservi on vain noin 40 000 suomalaista. Hänen mukaansa heikosti toimivilla kotimaisilla työmarkkinoilla alkaa liiallinen kustannusnousu ja työvoimapula, kun työttömyys on noin 7 prosenttia.
Vartiaisen mukaan OECD:n arvio rakenteelliseksi työttömyyden tasoksi Suomessa on 7,4. Jotkut kotimaiset arviot liikkuvat taas yli kuudessa prosentissa. Euroopan komission arvio on lähes kahdeksan prosenttia. Kausitasoitettu työttömyys on tällä hetkellä 8,5 prosentin pinnassa.
Juhana Vartiainen katsoo, että seitsemää prosenttia alemmas ei oikein voida päästä ainakaan ilman merkittäviä rakenneuudistuksia.
Matti Virénin mukaan rakenteellinen työttömyys on mallitekninen termi, jota käytetään laskelmia tehtäessä.
– Käsitteesta ei taida olla kuin harmia talouspoliittisessa keskustelussa – niinkuin Vartiaisen saamat kommentit osoittavat, Virén toteaa.
Virén sanoo olevansa Vartiaisen kanssa eri mieltä ainakin lukujen tulkinnasta. Virénin mukaan Suomessa on liikaa työttömiä ja siksi puheet työvoimapulasta ovat ”tyhmiä”.
Virén katsoo, että rakenteellista työttömyyttä voitaisiin purkaa heikentämällä irtisanomissuojaa ja edistämällä paikallista sopimista.
– Työllistämiskynnystä pitää saada alemmas. Tärkeää olisi tällöin pienten yritysten osalta irtisanomissuoja ja palkkojen sopiminen. Työllistämistuista yms. ei ole kuin haittaa.
Virénin mukaan hyvinvointia voitaisiin kasvattaa lieventämällä verotuksen progressiota.
– Verottamalla ei luoda yhtään työpaikkaa.
Hänen mielestään yhteiskunnan tukien yleistä tasoa pitäisi laskea. Laaja sosiaalitukien verkko luo kannustinloukkuja, jotka passivoivat ihmisiä.
– Kaikki tuet ”kilpailevat” palkkojen kanssa. Kannattaisi ehkä pyrkiä tukien yleisen tason laskuun sen sijaan, että pyritään löytämä se yksittäinen ”paha” tuki.
Tuloerot eivät kasvaneet
Hallitus vastasi torstaina välikysymykseen eriarvoistumisesta. Opposition välikysymyksessä todettiin, että hallituksen politiikka on eriarvoistavaa ja tuloerot ovat kasvaneet.
Virénin mukaan tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun alkuun verrattuna, mutta 2000-luvulla ei oikeastaan ole tapahtunut mitään.
– Tuloerojen poistaminen on poliitikkojen mielipuuhaa – siirretään rahaa taskusta toiseen. Mutta nykytilanteessa tuskin mikään politiikan prioriteettikohde. Suomi on yksi pienimpien tuloerojen maista.
OECD:n tilastojen perusteella Suomessa ei pahemmin kärsitä eriarvoistumisesta.
Suomessa on OECD:n julkaisemien vuoden 2016 verotustilastojen perusteella vertailun neljänneksi korkein veroaste suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tuloero- ja köyhyysvertailussa Suomi on puolestaan vertailun tasa-arvoisimpia maita. Suhteellisesti köyhiä on Suomessa OECD-maista kolmanneksi vähiten.
