X
SULJE MAINOS
Kryptovaluutta Bitcoinin tunnus. / LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Professori kysyy: Milloin Bitcoin romahtaa?

Vesa Kanniainen muistuttaa Hollannin tulppaanikuplasta 1600-luvulla.

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen pohtii Uuden Suomen blogissa Bitcoinien ja muiden kryptovaluuttojen kasvavaa suosiota.

Hän korostaa käsittelevänsä asiaa tieteellisessä mielessä ja varoittaa, ettei näkemysten tulisi antaa vaikuttaa raha-asioihin tai sijoituspäätöksiin.

Professori sanoo oman intuitionsa pohjalta, että Bitcoiniin osallistuminen voi tarkoittaa osallistumista nollasummapeliin muita sijoittajia vastaan. Osa kisailijoista voi jäädä ilman tuolia, kun musiikki päättyy.

– Ekonomisteilla on luonteva halu heittää kehään tarjonnan ja kysynnän käsitteet. Bitcoineista kiinnostunut voi hankkia niitä joko ostamalla markkinoilta muilta tai itse ”louhimalla”. Louhiminen on vertauskuvallista ja tuo mieleen vanhat ajat, jolloin ruhtinaat olivat omineet oikeuden lyödä maksuvälineitä metallista, Vesa Kanniainen kirjoittaa.

Metallit sulatettiin tuolloin malmista, jota louhittiin kaivauksista. Toiminta sitoi kustannuksia, mutta sen korvasi hyöty siitä, että kolikoilla voi maksaa tavaroita ja palveluksia.

– Niinpä ruhtinaan yksinoikeus painaa rahaa oli tuottoisa ja johti rahatalouden kehitykseen – sitä ennen vaihdon välineenä olivat toimineet jonkinlaiset sopimukset palveluista ja vastapalveluista.

Kun raha oli keksitty, ei enää tarvinnut pitää kirjaa siitä, kuka on tehnyt mitäkin palveluksia toiselle.

– Mikä valtaisa tehokkuushyöty! ”Louhimisen” tarve väheni, kun rahaa alettiin painaa paperille. Usko siihen, että paperinpala kannattaa hyväksyä maksusuoritukseksi tietenkin edellytti sitä, että uskoi voivansa tarjota paperirahaa maksuksi jollekin toiselle. Painokustannukset olivat aika matalat ja siksi rahan tuotto sen liikkeellelaskijalle entistä arvokkaampi. Tämä oikeus sittemmin rajattiin joillekin pankeille ja lopulta keskuspankeille, Kanniainen sanoo.

Timantit ovat vettä arvokkaampia

Bitcoinin louhiminen vaikeutuu jatkuvasti, joten se kuluttaa yhä enemmän sähköä ja lisää louhimisen kustannuksia. Markkinoilta olisi siis löydyttävä yhä vahvempi kysyntä eli arvonnousu, jotta Bitcoinin louhiminen olisi kannattavaa.

Professorin mukaan on nerokasta, että järjestelmän luonteen vuoksi louhiminen voi päättyä tiettynä päivänä. Hän muistuttaa, että arvot tulevat niukkuudesta.

– Siksi timantit ovat arvokkaampia kuin juomavesi, vaikka timantteja ei voi juoda. Juomavettä on tarjolla runsaasti ainakin tuhansien järvien maassa ja se on siksi halvempaa kuin timantit. Rahan arvo tulee siitä, että keskuspankeilla on sen painamiseen monopoli, jota toki rahanväärentäjät yrittävät aika ajoin haastaa jäljitelmillään, Vesa Kanniainen kirjoittaa.

– Kun esi-isämme aikanaan hyväksyivät oravannahat maksuvälineeksi, niillä oli arvoa, koska ne olivat paitsi pitkään säilyviä mutta myös koska oravakanta lisääntyi hitaasti. Kaneista ei siksi koskaan voisi tulla maksuvälineitä.

Bitcoinin louhimisen päättyminen tarkoittaa sitä, että sillä on jatkuvasti arvoa ja että sen louhijat siitä aikansa hyötyvät. Tähän sisältyy professorin mukaan oletus, että se on jatkossakin haluttu maksuväline.

Hän sanoo Bitcoinin arvonvaihtelun voimakkuuden kertovan siitä, että nollasummapeli on kovaa. Osa ei ehdi realisoida toteutunutta hinnannousua. Taloustieteessä on tutkittu kuplien teoriaa, jossa sijoituskohteen nykyisen hinnan ajatellaan vastaavan sitä, mikä on sen odotettu hinta huomenna.

– Ne, jotka pitävät tämän päivä hintaa liian matalana, ostavat, koska odottavan hinnan nousevan. Voi siis syntyä spekulatiivinen hintakupla, jossa hinta kaiken aikaa nousee odotusten myötä. Ja se nousee, jos kaikki odottavat sen nousevan.

Hän nostaa esiin Hollannin tulppaanikuplan 1600-luvulla. Ne olivat erilaisia verrattuna mihinkään muuhun tuolloin tunnettuun kukkaan.

– Niinpä 1636–1637 yhden sipulin hinnalla saattoi ostaa joko 8 lihavaa sikaa, 4 lihavaa härkää, 12 lihavaa lammasta tai 24 tonnia vehnää. Kun varakkaan kauppiaan vuositulo Amsterdamissa oli 3000 guilderiä, korkein noteerattu yhden tulppaanisipulin hinta oli 5000 guilderia. Sitten kaikki romahti ja hinta putosi nollaan.

– Voiko Bitcoinille tapahtua sama kuin Hollannin tulppaanien hinnalle, Kanniainen kysyy.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt