Verkkouutiset

Professori: Kaupunkien veroa maksavia asukkaita voi alkaa hirvittää

Pääkaupunkiseutu on soten valtionrahoituksessa suuri häviäjä, toteaa Lasse Lehtonen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen toteaa Uuden Suomen puheenvuorossaan pitäneensä perustuslakivaliokunnalle antamissaan lausunnoissa soten rahoitusta ongelmallisena, kun rahoitusmallin lähtökohtana on vain nykyisen rahamäärän jakaminen uudelleen.

– Perustuslain 19 § turvaa jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Sote-uudistuksen yhtenä keskeisenä syynä taas on se, että nykytilanteessa sote-järjestelmän resurssit ovat riittämättömiä tarvittavien palvelujen tuottamiseen. Jollei resursseja edes yritetä lisätä lähemmäs muiden Pohjoismaiden tasoa, on hyvin epätodennäköistä, että uudistuksen tavoitteet esimerkiksi terveyserojen vähentämisestä taikka palvelujen alueellisen saatavuuden turvaamisesta toteutuisivat, hän kirjoittaa.

Hän toteaa, että Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistukseen on resurssilisäysten sijalle rakennettu kustannusleikkuri, jonka mukaan sote-palvelutarpeen kasvusta rahoitetaan vain 80 prosenttia vuodesta 2025 alkaen.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perustuslain 19 §:ään sisältyvästä ns. tarveperiaatteesta tingitään valtion rahoitusosuuden osalta. Talousvaikeuksissa painivat hallitukset voivat tulevaisuudessa rukata rahoituksen tarkistusindeksejä vielä tätäkin enemmän, jotta soten rahoitus mahtuu valtion budjettikehykseen.

Yhdeksi tavaksi korvata puutteellista valtionrahoitusta, on ehdotettu maakuntaveroa, jolla hyvinvointialueet voisivat täydentää rahoitustaan.

Lehtonen huomauttaa, että useat taloustieteilijät ovat soten rahoitusmallin kritiikissään tuoneet esiin sen, ettei pelkästään valtiolta rahoitusta saavalla hyvinvointialueella ole mitään kannustinta rajoittaa menojaan, vaan sen kannattaa aina käyttää saamansa rahoitus viimeistä euroa myöten.

– Jos rahoituksesta edes osa perustuu alueelliseen veroon, joutuvat maakuntapoliitikot miettimään sekä menojen että verojen suuruutta, kun viimeinen kulutettu euro kerätään aina tällöin alueellisella verolla.

Lehtonen toteaa, että pääkaupunkiseutu on soten valtionrahoituksessa suuri häviäjä, kun soteen ehdotettu ns. tarvevakiointi ei kunnolla huomioi metropolialueen sosiaalisia ongelmia.

– THL:n rakentaman tarvevakiointimallin mukaan esimerkiksi Vantaan-Keravan hyvinvointialueella sosiaalipalvelujen tarve olisi maan alhaisin, vaikka tuolla alueella toimeentulotukea maksetaan euromääräisesti eniten Suomessa asukasta kohden. Yleensä toimeentulotuen tarve korreloi hyvin mm. syrjäytymisen, mielenterveysongelmien taikka lastensuojelun tarpeen kanssa, mutta THL:n arvioinnissa se ei sitä jostain syystä tee, Lehtonen kirjoittaa.

– Sen sijaan vanhusväestön määrä lisää THL:n mallissa selvästi sosiaalihuollon tarvetta, mikä tuo rahaa Keskustan vanhusvoittoisille tukialueille. Niissä kuitenkin väestömäärä laskee seuraavaan kymmenen vuoden aikana niin nopeasti, ettei edes edullinen tarvevakiointi varmista ao. alueiden sote-palveluihin tarvittavaa rahoitusta, hän jatkaa.

Lehtonen arvelee, että keskustan änkyröinti maakuntaveron suhteen perustuu ilmeisesti ajatukseen, jonka mukaan ehdotettuun veromalliin pitää saada vahvemmin mukaan kuntaveron kaltainen tasausjärjestelmä.

– Se siirtäisi vielä nyt ehdotettua enemmän sote-rahoitusta pois kasvukeskuksista taantuville alueille. Kun sosiaalisia ongelmia kuitenkin on runsaasti juuri kasvukeskuksissa, tarkoittaisi maakuntaveroon liittyvä verontasausjärjestely käytännössä sitä, että kasvualueiden tulisi verottaa asukkaitaan todella kovin, jotta sekä omat kasvavat sote-kulut että taantuvien alueiden sote-kulut tulisivat riittävästi katetuksi.

Lehtonen muistuttaa, että suurten kaupunkien taloudellinen asema heikkenee joka tapauksessa sote-ratkaisun seurauksena, kun kaksi kolmasosaa niiden verotuloista siirtyy valtiolle käytettäväksi hyvinvointialueiden rahoitukseen.

– Velat sen sijaan jäävät kokonaan kaupunkien vastuulle ja niiden on suurella todennäköisyydellä pakko nostaa kuntaveroaan, jotta kuntiin jäljelle jäävät toiminnot ja investoinnit voidaan rahoittaa. Jos kasvukeskuksia rasittaa tulevaisuudessa vielä maakuntavero, jota kerättäisiin ylisuurena verontasauksen mahdollistamiseksi, voi kaupunkien veroa maksavia asukkaita meno alkaa hirvittää, Lehtonen toteaa.

– Kasvukeskusten korkeaksi nouseva veroaste voi hillitä niiden väestönkasvua, mitä keskusta ehkä toivookin. Kasvun jarruttaminen siellä, missä kasvua Suomessa yleensä tapahtuu, ei kuitenkaan välttämättä auta koko maan talouden saamista paremmalle tolalle, professori huomauttaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)