Sosiaalisessa mediassa käytävä kuumaksi yltynyt keskustelu koronpassista on jatkoa koko koronapandemian ajan käydylle väittelylle, toteaa Helsingin yliopiston media- ja viestintätieteiden professori Esa Väliverronen.
– Tämä on nyt saanut lisää kierroksia sen jälkeen, kun 12-vuotiaita alettiin rokottaa ja koronapassi tuli. Vaikka kyse ei ole rokotuspakosta, koetaan koronapassi sellaisena, hän sanoo Iltalehdelle.
Viestejä osoitetaan sosiaalisessa mediassa yksittäisille ihmisille. Esimerkiksi sosiaalisen median ammattilaisilta ja aktiivisilta keskustelijoilta vaaditaan kannanottoja koronpassista. Koronapassia kritisoivien kerrotaan myös häirinneen yrityksiä.
Väliverrosen mukaan juuri kokemus vapauden rajoittamisesta on omiaan herättämään vastustajissa aggressiivisia tunteita. Viestien kohdistaminen näennäisen satunnaisesti yksittäisiin ihmisiin taas on taktiikka, jolla oman näkemyksen vastaisia ääniä pyritään pelaamaan keskustelusta ulos.
– Joidenkin tarkoitus on, että pelotellaan ihmisiä ulos keskustelusta ja vallataan se tila itselle. Henkilökohtaisella tasolla on ymmärrettävää, että yksittäinen ihminen ei jaksa lähteä siihen mukaan eikä enää jaksa osallistua keskusteluun.
Väliverrosen mukaan aggressiivisten keskustelijoiden joukko on yleensä pieni. Koronapassin kohdalla keskustelu liittyy rokotushalukkuuteen. Passilla kontrolloidaan rokottamattomien pääsyä osaan ravintoloista
