Suomen elinkeinorakenne painottuu liikaa teollisuuteen ja jalostukseen, vaikka palvelujen merkityksen kasvua on pidetty tärkeänä jo pidemmän aikaa, toteaa Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola.
Pohjola on huolissaan Suomen heikosta talouskasvusta verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin. Suomen talouskasvu hidastuu lähivuosina, mutta taantuman vaaraa ei näytä olevan.
– Suomen talous on kasvanut vuosina 2010–2018 keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa. Se on hirvittävän paljon vähemmän kuin keskeisissä vertailumaissa Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Britanniassa. Ruotsissa talous kasvoi samalla ajanjaksolla keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa. Tulos on Suomen kannalta tyrmäävän huono, Pohjola sanoo Helsingin Sanomille.
Maailmantaloudessa kysynnän kasvu on palveluissa, joissa Suomi on jäänyt kilpailijamaista jälkeen. Pohjolan mukaan Suomen talous nojaa liian voimakkaasti teollisuuteen.
– Valtiovarainministeriön ennusteessa mielenkiintoista on, että talouskasvu muodostuu lähivuosina lähes kokonaan palveluista ja niiden viennistä. Ruotsi on kuitenkin ollut palvelutuotannon kasvattamisessa täysin ylivoimainen Suomeen verrattuna. Ruotsin paljon parempi talouskasvu on tullut lähes kokonaan markkinapalveluista, Pohjola toteaa.
Markkinapalveluissa ei ole mukana julkisia palveluja. Ne hinnoitellaan markkinoilla.
– Ruotsissa markkinapalvelujen kasvun vaikutus talouskasvuun on ollut kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Ruotsissa työllisyys ja työn tuottavuus ovat parantuneet selvästi enemmän kuin Suomessa. Se johtuu yksinomaan palvelualojen kasvusta, jota on vauhditettu lisäämällä rahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen, Pohjola sanoo.
Ruotsissa palvelujen osuus on 40 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun Suomessa se on 33 prosenttia
