Sen sijaan eläkekatto ruokkii Uppsalan yliopiston professori Joakim Palmen mukaan populismia.
– Katto avaa poliitikoille suoraan portit sosiaalietuuksien heikentämiseen. Kun katto on kerran asetettu, sitä voidaan helposti laskea, Palme toteaa lehdessä.
Katottomassa Suomen järjestelmässä lakisääteinen työeläke kertyy kaikista työuran ansioista. Naapurimaassamme Ruotsissa eläkekatto ja eläkelainsäädännön hajanaisuus on Palmen mukaan johtanut ammatillisten sopimuseläkkeiden kirjoon.
Suuret eläkkeet ovat Palmen mielestä oikeudenmukaisia, mutta tasa-arvoisina hän ei niitä pidä. Tasa-arvon tavoitteleminen suuria eläkkeitä leikkaamalla on kuitenkin väärä tie.
– Ongelma on eläkekatto, hän sanoo.
Suurten eläkkeiden leikkaukset johtavat Palmen mukaan yhteiskunnan eri ryhmien eri teille lähtemiseen.
Hän nostaa esimerkiksi sodanjälkeisen Britannian, jossa tasa-arvoisista etuuksista seurasi sosiaaliturvan rakenteen hajoaminen: yhteiskunnan parempiosaiset eivät tyytyneet eläkekattoon ja tasa-arvoisiin eläkkeisiin. He rakensivat itselleen muita paremman eläketurvan sopimuseläkkeillä ja yksityisillä vakuutuksilla.
– Eläkekaton myötä yhteiskuntaan syntyy ryhmittymiä, jotka tulevat riippuvaisiksi heille rajatuista erillisratkaisuista. Heidän intressissään on turvata omat edut, eikä enää rakentaa yhteistä sosiaaliturvaa, joka antaa suojaa myös yhteiskunnan heikko-osaisille, Palme sanoo.
Hänen mukaansa käytännön esimerkit muualtakin osoittavat, että ansiotuloihin suhteutettu eläke takaa yhteiskunnassa paremman tasa-arvon.
– Mitä alhaisempi eläkekatto, sitä heikompi on vähäosaisten sosiaaliturva, Palme summaa.
Palmen mukaan Ruotsin kokemukset eläkkeiden, sairauspäivärahojen ja työttömyyskorvausten ansiokatoista eivät anna kuvaa ainakaan johdonmukaisesta politiikasta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sairauspäivärahan ansiokattoa on sekä nostettu että laskettu pitkälti sen perusteella, mikä puolue on vallankahvassa.
Eläkekaton vetoapuun valtion verotulojen kartuttamisessakaan Palme ei usko. Katolla verotettavia suurituloisia on vain kourallinen.
Koska Palme pitää eläkettä jatkopalkkana, hän kokee epäoikeudenmukaisena, että ansiotuloa ja eläketuloa verotettaisiin eri tavalla.
Ruotsin mallin kopiointia Suomeen hän ei suosittele.
– Ruotsilla on eläkekaton kanssa ongelmia. Mieluummin ottaisin meille Suomen eläkejärjestelmän ongelmat.
