Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvosteli maanantaina Sanna Marinin (sd.) hallituksen valmiuslakisotkua lainvastaiseksi. Myöhään maanantaina pääministeri Marin ilmoitti arvostelujen jälkeen, että ”valmiuslain pykäliä 106 ja 107 ei sovelleta miltään osin ennen selvyyttä niiden käytön edellytyksistä ja asia selvitetään oikeudellisesti vielä kertaalleen”.
Martin Scheininin blogikirjoituksessa on kuitenkin mahdollisesti raskaampaakin arviointia terveysviranomaisten ja valtioneuvoston koronatoimista. Hän ei hyväksy ”hybridistrategiaa”, jossa epidemiaa vain ”hallitaan” tukahduttamisen sijaan.
– Valmiuslain uusi käyttöönotto siis rakennettiin sisään myös hybridistrategian päivitykseen. Olennaisessa asemassa tässä – mielestäni väärässä – valinnassa oli jälleen kerran Ruotsin kaltainen pakkomielle tehohoidon kapasiteetista strategian ydinkysymyksenä, Martin Scheinin kirjoitti.
Hänen mukaansa ”tilanne on kuitenkin paljon vakavampi kuin mihin valtiosääntötutkijoiden kritiikki voi kantaa. Sen lisäksi rikosoikeudellinen arviointi on tarpeen sen vuoksi, että THL ja STM jättivät odotettavissa olevat kuolemantapaukset kokonaan pois eri skenaarioiden mallinnuksesta”.
– Valtioneuvostolle ennakoitiin tartuntojen kehitys ja tehohoidon tarve, mutta koronakuolemat eivät lainkaan olleet parametrina mukana kun valtioneuvosto 25.-26.1.2021 kokoontui päättämään Suomen strategiasta epidemian suhteen. Henri Sivonen on osoittanut, että kuolemantapauksia koskeva data kyllä sisältyy THL:n mallinnuksen perusaineistoon ja että kuolemien lukumäärän ennakointi eri skenaarioissa olisi ollut mahdollista tulostaa valtioneuvoston arvioinnin pohjaksi. Valtioneuvostolle ei kerrottu, että ennakoitavissa olevien kuolemantapausten lukumäärä vaihtelisi tuhansilla sen mukaan, mitä se tuolloin tammikuussa päättäisi.
Martin Scheinin kirjoittaa, että ”en ota kantaa siihen, aiheuttaako valittu viivyttely peräti 3800 vai ”vain” 1000 kuolemaa lisää, mutta väitän että kuolemantapausten ennakoidun lukumäärän olisi tullut olla avainasemassa valtioneuvoston päätöksenteossa”.
– Historia ei tule olemaan armollinen tämän tiedon salaamisen ja siitä seuranneen strategisen virheen suhteen. Vain rikosoikeudellinen arviointi voi ratkaista, keiden syytä tuo virhe oli, hän toteaa.
Kuulin, että Facebookin ja WhatsAppin suljetuissa ryhmissä kiertää tutkijakollegan kirjoittama eilisen blogitekstini kritiikki. Liitin nyt aamulla blogaukseni perään pari kommenttia, jotka toivottavasti vastaavat niihin huoliin mitä on esitetty https://t.co/DoTMz1ismJ
— Martin Scheinin FIN (@MartinScheininF) March 2, 2021
