Verkkouutiset

Professoreiden ja toimittajien valtaoikeudet

BLOGI

Onko tulkintatraditio muuttumassa, vai vaihtelevatko lausunnot sen mukaan, kuka on presidenttinä?
Kari Häkämies
Kari Häkämies
Kari Häkämies on Varsinais-Suomen maakuntajohtaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Juristien ikivanhoihin periaatteisiin on kuulunut olla lausumatta keskeneräisistä oikeusjutuista tai tapauksista, joista on käytettävissä vain lehtitiedot. Median onneksi aina on ollut ainakin joku taho, joka ei ole halunnut epävirallisia eettisiä sääntöjä noudattaa. ”Päivystävän professorin” virkaa hoiti pitkään Helsingin yliopiston rikosoikeuden auktoriteetti. Hänen jälkeensä lausuntoautomaatin tehtävä siirtyi Itä-Suomen yliopistoon.

Itse olen jaksanut suhtautua puutteellisiin tietoihin pohjautuviin rikoskannanottoihin hilpeydellä, mutta ongelmaksi tapa muuttuu silloin, kun se yhdistyy suuriin periaatteellisiin kysymyksiin. Olin puulla päähän lyöty, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistöstä julkaistuissa kirjoissa esitettyihin väitteisiin alkoi sadella lausuntoja valtiosääntöprofessoreilta. Ainakin lehteen painetuissa sitaateissa jokainen lausuja lähti siitä, että kirjan ”paljastukset” ovat totta. Ja aika selkeäsanaisesti arvioitiin presidentin menneen toimissaan liian pitkälle.

Turun Sanomat pohdiskeli valtaoikeuksia numerossa, jossa vierekkäin oli arvovaltaisia professorikannanottoja ja lehden sivu kahdenkymmenen vuoden takaa. Historiaosiossa tasavallan presidentti Tarja Halonen otti kantaa voimakkaasti hyvinvointivaltion puolesta. Pohjoismaisella mallilla on Suomessa vankka tuki, mutta toki myös paljon niitä, joille termi edustaa kankeata, paikalleen jämähtänyttä yhteiskuntaa. En kuitenkaan jaksa muistaa, että yksikään valtiosääntöasiantuntija olisi tuolloin lausunut Halosen puuttuvan asioihin, jotka eivät hänelle kuulu. Hyvinvointivaltio tai joku muu mallihan rakennetaan eduskunnan päätöksillä ja työmarkkinaratkaisuilla. Onko siis valtiosäännön tulkintatraditio muuttumassa, vai vaihtelevatko lausunnot sen mukaan, kuka on presidenttinä?

Ilta-Sanomat julkaisi viikonloppunumerossaan erinomaisen haastattelun eduskunnasta luopuvasta Seppo Kääriäisestä. Keskustakonkari puhuu jutussa historiattomuudesta, hetken kohkaamisesta, kyvyttömyydestä ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä ja tulkita tapahtumia. Muistan joskus kansanedustaja-aikani ihmetelleeni eduskuntaryhmän kokousten uutisointia. Itsellä oli mielikuva tylsästä ja jaarittavasta kaksituntisesta, mutta jonkun lehden palstoilla keskustelu oli muuttunut dramaattiseksi poliittiseksi kädenväännöksi. Voin kuvitella, että viime päivien uutisia lukiessaan tasavallan presidentillä on saattanut olla samanlainen olo. Arkipäiväinen keskusteluhetki työmarkkinajärjestöjen kanssa, olkoonkin, että hyvin tärkeästä asiasta, saakin yhtäkkiä mediassa aikaan kulovalkean lailla leviävän mediamyrskyn ja asiantuntijalausuntotulvan. Oikeaksi todistetuksi tuli Mauno Koiviston lausahdus siitä, että presidentillä on julkisuuden suhteen käytössään vain iso leka. Pienesti ei voi sanoa tai tehdä mitään.

Katsoin alkuviikosta hetken erästä ajankohtaislähetystä ilman ääntä. Yhtenä osallistujana oli nuori toimittaja. Kehon kielen perusteella häntä olisi voinut luulla Voice of Finlandin äänikuninkaaksi tai entisajan kansakoulun raittiuskilpakirjoituksen voittajaksi.

Politiikkaan liittyy ymmärrettävästi ihmisen halua olla jotakin erityistä. Se ominaisuus onkin oikeastaan välttämätön, kun poliitikko tähtää keskeisiin valtiollisiin tehtäviin. Mutta viime aikoina on pakosta tullut mieleen, onko sama tauti leviämässä myös tiedeyhteisöihin ja journalismin keskuuteen?

Aihe on arka ja kriittinen arvioitsija ottaa riskin. Seurauksena saattaa olla moite yrityksestä rajoittaa sanomisen vapautta. Silti rohkenen ehdottaa, että eettisessä mielessä valtaoikeuksia on hyvä pohdiskella myös muualla kuin Presidentinlinnassa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)