Häviäminen alkaa työuran aikana. Pron työmarkkinatutkimuksen avulla on vuosina 2008–2013 mitattu miesten ja naisten välistä niin kutsuttua selittämätöntä palkkaeroa. Kun palkkojen vaihtelusta puhdistetaan työnkuva- ja muita taustatekijöitä, naisten palkkataso on koko mittausajan ollut kuin vakiona kahdeksan prosenttia miehiä alempi.
– Työelämän epätasa-arvon hinta kertautuu elämänkulun aikana naisilla euroissa mitattuna todella kalliiksi. Kyse on erittäin merkittävästä asiasta, Pron puheenjohtaja Antti Rinne toteaa..
Palkkaero on jäävuoren näkyvä osa, jonka taustalla on Pron tutkijan Petri Palmun mukaan monia tärkeitä tekijöitä.
– Naiset ovat erityisesti 25 ja 40 ikävuoden välillä lähes neljä kertaa miehiä todennäköisemmin poissa työelämästä joko työttömyyden tai perhevapaiden takia. Tämä kriittinen vaihe vaikuttaa myöhempään uraan.
Viimeisimpään työmarkkinatutkimukseen vastasi noin 12 500 Pron jäsentä. Pron kaikista jäsenistä naisia on noin 55 prosenttia ja miehiä 45 prosenttia.
Raskaus ei saa vaikuttaa työtehtäviin
Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiehiksi ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen korkeammin palkattuihin tehtäviin työuran aikana.
Jos perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin miesten ja naisten kesken, tasaantuisivat samalla työnantajien kustannukset paremmin ja naisten riski tulla syrjityksi työelämässä pienenisi.
Raskauden tai perhevapaan takia ei saa syrjiä esimerkiksi tehtävien jaossa, palkkauksessa, uralla etenemisessä tai koulutuksessa. Irtisanominen tai työsopimuksen päättäminen koeajalla raskauden takia on laitonta. Raskaus ei saa vaikuttaa työsopimuksen jatkamiseen myöskään määräaikaisessa työsuhteessa. Perhevapaalta on oikeus palata ensisijaisesti entisiin työtehtäviin.
Eläke- ja palkkaeroja selittävät osaltaan myös asenteet. Pron arvo- ja asennetutkimuksen perusteella miehet sopeutuvat paremmin nykyisen työelämän vaatimuksiin, jossa suuressa roolissa on jatkuva kilpailu työpaikan sisällä ja laajemmin työmarkkinoilla. Miesten ja naisten sopeutumiskyvyssä tai turvallisuushakuisuudessa ei sinänsä ole eroa, mutta naisten arvot sopivat kilpailuun perustuvaan järjestelmään huonommin. Miehillä on myös parempi itsetunto ja itsevarmuus työelämässä.
Mittausten perusteella miesten työ- ja vapaa-aika sotkeutuvat enemmän toisiinsa ja suuri osa vapaa-ajalle lipsuvasta työnteosta on palkatonta työtä. Toisaalta naisella on vielä suurempi todennäköisyys tehdä ilmaista työtä. Selitystä voi hakea naisten kiltimmistä asenteista ja siitä, että naiset toimivat palvelualoilla, joissa työajan valvonta on heikompaa. Sellainen on esimerkiksi kiinteistöpalveluala.
