Presidentti Niinistö: Kaikki Venäjän hyökkäyssuunnat Suomeen käyty läpi – Ahvenanmaakin vallattu

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo olevansa huolissaan pahan arkipäiväistämisestä, sodan käymisestä paperilla päivittäin.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan Suomessa käydään nyt avointa keskustelua turvallisuudesta.

– Kiivainta keskustelua käyvät pienehköt ääripäät, joilla on täysin vastakkaiset lähtökohdat: on niitä, joiden mielestä Suomen pitää liittyä Natoon ”nyt jos koskaan”, ja sitten niitä, joiden mielestä Natoon ”ei pidä liittyä nyt eikä koskaan”, Niinistö sanoi tänään valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa.

– Otan esimerkiksi kiivaasta keskustelusta sen, saako Venäjästä sanoa vapaasti. Minulle tämän toistaminen ei enää oikein aukea. Valtiojohto on selkein sanoin ja nopeasti tuominnut Venäjän toimet niin Krimillä, Ukrainassa kuin Syyriassakin. Viime eduskuntavaalien alla taas käytiin isoin otsikoin läpi kaikki mahdolliset Venäjän hyökkäyssuunnat Suomeen ja silloin unohtunut Ahvenanmaakin on nyttemmin vallattu – ja myös nostatettu julkisesti epäilyä, että Venäjä juhlavuotenamme kiistää itsenäisyytemme. Kovin vaikea ajatella, mitä on jäänyt sanomatta. Sankaruuden saavuttaminen siinä kilvoittelussa, kuka koviten Venäjästä sanoo, alkaa vaatia kekseliäisyyttä, Niinistö totesi.

Niinistö sanoi, että häntä huolettaa pahan arkipäiväistäminen.

– Jos hyökkäystä ja sotaa käydään paperilla päivittäin, niin se tulee lähelle – ajatuksiin. Samaa oli siinä kun venäläisessä keskustelussa Krimin osalta viitattiin ydinaseisiin – niiden käyttämisen mahdollisuutta tavanomaistettiin.

Niinistön mukaan toinen arka aihe näyttää olevan sotilaallinen harjoitustoiminta lännen, eli Ruotsin, Naton ja Yhdysvaltojen kanssa.

– Joidenkin mukaan siinä vaarannetaan Suomen liittoutumattomuutta, kun taas jotkut neuvovat, että tällaiseen pitäisi nyt mitä pikimmin ryhtyä.

Hänen mukaansa totuus on, että läntinen sotilasyhteistyömme on paljon laajempaa kuin aiemmin ja että sitä tullaan jatkamaan.

– Suomi harjoittaa tätä sotilaallista yhteistyötä vain omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Suomen tulee kehittää sotilaallista valmiutta ja yhteistoimintakykyä ei vain pidäkkeeksi ja kynnykseksi maahantulijalle, vaan myös ollakseen kiinnostava kumppani mikäli pahin toteutuisi. Tämä palvelee myös Suomen oman puolustuksen kehittämistä.

Niinistön mukaan Suomen etu ei ole lietsoa vastakkainasettelua.

– Viisas katsoo, olisiko tarjolla jotakin sellaista, joka voisi vastakkainasettelua vähentää. Sitä kutsutaan dialogiksi, diplomatiaksi. Tämä on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja. Se on myös minun linjani.

Väliin jää hybridivaikuttamisen mentävä aukko

Tasavallan presidentin mukaan viimeaikaiset kriisit ovat haastaneet käsityksiämme perinteisestä sodasta.

– Olemme nähneet suunnitelmallista toimintaa, jossa kohteena olevan valtion heikkouksia hyödynnetään. Tämän hybridiuhkan keinovalikoima on laaja: informaatio-operaatiot, taloudellinen ja teknologiaan perustuva painostus, tunnuksettomat sotilaat tai kyber-vaikuttaminen – ja keinovalikoima laajenee edelleen.

Suomen kokonaisturvallisuusmalli pyrkii laajan viranomaisyhteistyön kautta takaamaan yhteiskunnan mahdollisimman häiriöttömän toiminnan kaikissa olosuhteissa. Hybridivaikuttaminen pyrkii nimenomaan horjuttamaan tätä päämäärää.

– Nähdäkseni Suomen valmius vastata mahdollisiin uhkiin on johdettavissa yhtälöstä, jossa on kolme muuttujaa: oikea ja reaaliaikainen tilannekuva, asianmukaiset toimivaltuudet sekä riittävät kyvykkyydet. Kaikissa näissä Suomella on kehitettävää.

Niinistön mukaan riittävän valmiuden ensimmäinen vaatimus on oikea ja ajantasainen tilannekuva. Sotilas- ja siviilitiedustelulainsäädäntö on tämän päivän maailmassa ehdoton edellytys sille, että ylipäätään kykenemme havaitsemaan merkittävästi turvallisuuteemme vaikuttavaa tai sitä uhkaavaa toimintaa.

– Tämä ei kuitenkaan riitä. Uusille uhkille tyypillistä on niiden nopea eteneminen ja usein usealla rintamalla. Siksi tilannekuvalta vaaditaan myös entistä enemmän ennakointikykyä. Eduskunnalle kohta puolin annettava laki valtioneuvoston tilannekuvatoiminnasta on askel oikeaan suuntaan.

Uhkan todentamisen jälkeen esiin nousee kysymys toimivaltuuksista.

– Nykyisen valmiuslain soveltamista on tarkasteltava kriittisesti: mahdollistavatko nykyiset toimintatapamme riittävän linjakkaan ja ripeän toiminnan? Kaikissa tilanteissa pitää olla selvää, että poikkeusolot voidaan tarvittaessa ongelmattomasti todeta. Tällä hetkellä normaalien aikojen valtuuksien ja poikkeustilan toteamisen väliin jää hybridivaikuttamisen mentävä aukko. Tämä on tutkittava ja tarvittaessa tukittava, Niinistö totesi.

EU:n puolustusyhteistyössä liike tärkeämpää kuin päämäärä

Niinistön mukaan Euroopan unionin jäsenyydellä on Suomelle keskeinen turvallisuuspoliittinen merkitys. Sotilaallinen jännitys EU:n rajoilla Itämeren alueella on nopeasti kasvanut.

– Keskustelu EU:n puolustusyhteistyön vahvistamisesta on vilkastunut monessa maassa, eikä tämä ole mitenkään yksin Suomelle tärkeä asia. Suomen on annettava vahva panoksensa tähän kehittämistyöhön – meillä ei ole tässä asiassa muuta kuin voitettavaa.

Niinistön mukaan liike on nyt ensiarvoisen tärkeää, tärkeämpää kuin spekulointi lopullisesta päämäärästä.

– Tämä on myös integraation isien perusviisaus: kunnianhimoisesti mutta samalla käytännönläheisesti etenemällä on mahdollista ottaa konkreettisia, tässä tapauksessa turvallisuutta lisääviä askelia.

Niinistö otti esimerkiksi EU:n omasta suunnittelu- ja johtokyvyn vahvistamisesta pysyvän sotilasesikunnan perustamisen, josta on puhuttu jo pitkään.

– Nyt se vain pitäisi perustaa. On paljon muutakin, mitä on syytä pitää esillä – muun muassa puolustusmateriaaliyhteistyö ja huoltovarmuutta tukevat toimet. On myös tärkeää huomioida unionin turvallisuuspolitiikan kehittämisessä, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kulkevat entistä vahvemmin rinnakkain. Kun puhutaan epäsymmetrisistä tai hybridiuhista, asioiden lokerointi ulkoisiksi ja sisäisiksi toimiksi on kovin keinotekoista.

Niinistön mukaan luontevaa olisi, että tiivistyvä yhteistyömme turvallisuuspolitiikassa Ruotsin kanssa heijastuisi myös eurooppalaiselle tasolle.

– Moni kokee aikamme ahdistavana. Minä en kuitenkaan näe Suomen tilannetta mitenkään synkkänä. Turvallisuusasemamme on hyvä ja monin tavoin edelleen vahvistettavissa, Niinistö näkee.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt