Terveysteknologia työllistää Suomessa yli 12 000 ihmistä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Sirpa Pietikäinen: Potilas keskiöön EU:n terveysohjelmaan

Terveydenhuollossa on kyse paljosta muusta kuin sairauksien hoidosta.

Päämääränä on fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisy ja aikaisin annettu oikea diagnoosi ja hoito. Euroopan täytyy varmistaa kyky edistää hyvinvointia käyttämällä yhteisiä resursseja järkevästi, vastaamalla lääkevarmuudesta ja hyödyntäen uutta teknologiaa ja sen tuomia mahdollisuuksia.

Euroopalla pitää olla oma terveysohjelma myös jatkossakin. Komission Smart Health – fokus eterveyspalveluiden innovaatioon on tärkeää. Sen ohessa ei kuitenkaan tule unohtaa potilaskeskeisen hoidon kehittämistä ja hoitojen potilaslähtöisempää kehittämistä.

Ilmastonmuutoksen etenemisellä on myös terveydellisiä vaikutuksia. Äärisääolosuhteista ja lisääntyneistä luonnonkatastrofeista kärsivät varsinkin keuhko- ja sydänsairaat sekä ikäihmiset. Kesän 2003 kuuman aallon arvioitiin aiheuttaneen Euroopassa 70 000 ennenaikaista erityisesti vanhuksen kuolemaa. Lämpöjaksojen pidentyminen tulee mahdollistamaan uusien eliöiden, kuten malaria-hyttysten leviämisen ja infektiosairauksien, kuten lavantaudin lisääntymisen. Kemikalisaatiolla ja biodiversiteetin heikkenemisellä on niin ikään negatiivinen vaikutus ihmisen terveyteen.

Ihmisten omat pyrkimykset omaksua terveellisiä elämäntapoja ovat tärkeässä asemassa. Mutta ihmisen on vaikea yksin suojautua huonolta ilmanlaadulta tai hormonihäiritsijäkemikaaleilta. Näihin tarvitaan yhteiskunnallisia ratkaisuja. Ympäristöterveyden merkitys korostuukin tulevaisuudessa yhä keskeisempänä osana kokonaisterveyspolitiikkaa.

Eurooppalainen yhteistyö tarjoaa jo nyt potilaan parhaaksi monia mahdollisuuksia. Potilaalla on esimerkiksi oikeus, tietyin edellytyksin, hakeutua hoitoon muussa jäsenvaltioissa, kuin kotimaassaan. Tietyissä potilasryhmissä rajatylittävä terveydenhuolto on asianmukaisin ja helpoiten saatavilla oleva hoito, mikä johtuu harvinaisista sairauksista tai terveydenhuoltopalvelujen maantieteellisestä läheisyydestä.

Rajatylittävät terveydenhuoltopalvelut ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä sekä potilaiden hyvinvoinnin kannalta, että käytettävissä olevien rajallisten resurssien kannalta. Jotta voimme kohdistaa parhaan osaamisen juuri niille potilaille, jotka sitä tarvitsevat, ja vapaana olevat resurssit juuri niillä potilaille, jotka niitä tarvitsevat, tarvitsemme joustavuutta rajatylittävien terveyspalveluiden saatavuudessa.

Myös lääkevarmuutta tulee kehittää eurooppalaisella tasolla. Lääkkeiden kulutus kasvaa jatkuvasti. Samaan aikaan Kiina ja Intia ovat kehittäneet rinnakkaislääkkeiden valmistuskapasiteettiaan suuressa mittakaavassa. EU:lla on lääkkeiden valmistusta valvovaa ja lääkeväärennyksien ehkäisyyn pyrkivää lainsäädäntöä. Siitä huolimatta varsinkin Kiinassa ja Intiassa tuotettujen lääkkeiden ja lääkeainesosien laatuun ja niiden valmistuksen ympäristövaikutuksiin liittyy haasteita.

Euroopan tulee kehittää nykyistä paremmat riittävää lääkeaineiden tuotantoa, varastointia ja ostovelvoitteita koskevat säännöt, ja sopia kansallisista korvausjärjestelmistä näiden lääkkeiden kohtuullisesta korvaamisesta. Lääkkeiden kehittämistä tulee tukea Euroopassa. Kysymys on eurooppalaisesta kilpailukyvystä sekä potilaiden mahdollisuudesta saada etunojassa uusia, tehokkaita lääkkeitä.

Euroopan väestö ikääntyy. Siinä missä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2016 oli 19,2 prosenttia, sen ennustetaan olevan vuonna 2060 jo 29,0 prosenttia. Väestön ikääntyminen täytyy huomioida kaikilla osa-alueilla, terveydenhuollosta digiteknologian kehittämiseen. Potilaslähtöisen terveydenhoito-ohjelman rinnalla eterveydenhoidon innovaatiot ovat tärkeässä asemassa.

Terveysteknologialla, joka edistää terveyden etäseurantaa ja mahdollistaa etäkonsultaation- ja diagnosoinnin, on Suomen kaltaisessa maassa suuri potentiaali. Se voi tuoda apua pitkien välimatkojen asettamaan haasteeseen. Se voi lisätä ikäihmisten itsenäisyyttä, pärjäämiskykyä ja hyvinvointia, jolla on sosiaalisen merkityksen lisäksi myös taloudellinen hyöty. Taloudellinen mahdollisuus piilee myös Suomen johtoasemassa innovaation ja korkean teknologian maana.

Esteettömyys ei synny itsestään vaan se tehdään yhdessä palveluiden ja laitteiden käyttäjien kanssa. Asiakkaan tulee olla kertomassa, minkälaisia toimintoja ja palveluita tai laitteita hän toivoo ja minkä hän kokee helppokäyttöiseksi. Muuten teknologiasta, jonka tarkoitus on helpottaa arjessa selviytymistä ja lisätä käytettävyyttä voi tullakin suurin eriarvoistaja.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen on europarlamentaarikko.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt