Valtiovarainministeriön osakkeenomistajien oikeudet -työryhmä on tänään antanut mietintönsä, joka sisältää muutoksia esimerkiksi institutionaalisten sijoittajien avoimuuteen ja toimitusjohtajan palkitsemiseen.
Työryhmän ehdottamilla muutoksilla ei Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan olisi merkittäviä vaikutuksia suomalaisiin pörssiyhtiöihin.
Osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin uudistus tuo joitakin lisätietovaatimuksia pörssiyhtiöiden raportointiin.
Jo nykyisin pörssiyhtiön on julkaistava toimitusjohtajan palkitsemisen periaatteet sekä palkitsemisraportti edellisen tilikauden aikana maksetuista palkkioista, ja osassa yhtiötä palkitseminen on myös esitelty yhtiökokouksessa.
Pörssiyhtiön hallitus päättää jatkossakin toimitusjohtajan palkitsemisesta. Uutta tulee olemaan se, että päätöksen on tapahduttava yhtiökokoukselle esitetyn palkitsemispolitiikan raameissa ja että yhtiökokouksella on oikeus äänestää palkitsemispolitiikasta ja palkitsemisen toteutumisesta kertovasta palkitsemisraportista. Palkitsemispolitiikkaa koskeva sääntely tulee voimaan yhtiökokouskaudelle 2020.
– Suomi on elinkeinoelämän itsesääntelyllä ollut edelläkävijämaita pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkitsemisen avoimuudessa. Jo vuoden 2003 hallinnointikoodissa pörssiyhtiöt velvoitettiin kertomaan kaikki toimitusjohtajan taloudelliset etuudet, ja koodiuudistuksissa avoimuutta on jatkuvasti täsmennetty, toteaa lakiehdotusta valmistelleen työryhmän jäsenenä toiminut Linnainmaa tiedotteessaan.
Palkitsemista koskevista äänestyksistä on kokemusta ulkomailta, ja asiasta on julkaistu useita tutkimuksia. Ne osoittavat Linnainmaan mukaan, että palkitsemisen yhtiökokouskäsittely ei laske toimitusjohtajien palkkiotasoa. Äänestyksellä ei juurikaan ole vaikutusta palkitsemistasoon tai -käytäntöhin. Yksittäisiä ylilyöntejä se on maailmalla suitsinut.
– Suomessa palkitseminen on kuitenkin kansainvälisessä vertailussa maltillista, joten palkkiotasoon ei ole odotettavissa muutoksia. Tutkimustuloksista löytyy sekin havainto, että pienemmissä pörssiyhtiöissä toimitusjohtajan palkkiotaso on noussut siirryttäessä yhtiökokouskäsittelyyn, Linnainmaa huomauttaa.
Kansainvälisenä havaintona on myös osakkeenomistaja-aktivismin kasvu. Aktivistien toimet eivät kuitenkaan niinkään ole kohdistuneet yhtiöihin, joilla on ongelmia palkitsemisessa tai tuloksessa vaan joihinkin suuriin yhtiöihin.
Yleisesti ottaen yhtiökokoukset ovat antaneet vahvan tuen niille esitetyille palkitsemispoliitikoille ja -raporteille, yleensä yli 90 prosentin äänimäärillä. Kielteiset äänestystulokset ovat olleet harvinaisuuksia.
Suomessa pitkään vallinneen avoimuuden, kansainvälisessä vertailussa maltillisen palkkiotason ja kansainvälisissä tutkimuksissa saatujen havaintojen perusteella ei suomalaisissa pörssiyhtiöissä ole juurikaan odotettavissa muutoksia palkitsemiseen.
Yksityiskohtainen sääntely
Direktiivimuutoksen taustalla on finanssikriisin jälkeinen poliittinen tarve antaa lisäsääntelyä.Direktiivin ongelma on Linnainmaan mukaan ylettömän yksityiskohtainen sääntely. Yritysten toimintaa ei pitäisi säännellä teoreettisilla malleilla, jotka eivät aina toimi muuttuvassa ympäristössä.
– Direktiivi voi jopa lisätä pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmiä johdon osakeomistuksen painotuksen kustannuksella. Direktiivissä pidetään selviönä, että pörssiyhtiöissä on hyvin monista elementeistä koostuvaa palkitsemista.
– Se ei kuitenkaan pidä paikkansa. Joissakin yhtiöissä toimitusjohtajan ansiot voivat pääosin tai kokonaan muodostua kiinteästä vuosipalkasta ja toimitusjohtajalla on ehkä merkittäväkin osakeomistus. Suomalaisista pörssiyhtiöistä puolet on pieniä, ja niissä palkitseminen painottuu usein kiinteään vuosipalkkaan, Linnainmaa toteaa.
Direktiivi ei Linnainmaan mukaan tunnista suomalaista yhtiömallia, jossa hallituksen palkkioista päättää aina yhtiökokous.
Direktiivi itse asiassa rajoittaa osakkeenomistajien päätösvaltaa hallituspalkkioista sikäli, että niiden on perustuttava yhtiön palkitsemispolitiikkaan. Yhtiökokouksessa ei voida tehdä palkitsemispolitiikasta poikkeavaa päätöstä hallituspalkkioista, vaikka sille olisi vahva osakkeenomistajien kannatus.
– Tämä esimerkki kuvaa, miten ongelmallista on säätää yksityiskohtaisesti asioista, joissa pohjarakenteet, kuten yhtiön hallintomallit, poikkeavat toisistaan eri EU-maissa.
