Tampereen pormestari Lauri Lylyn (sd.) mielestä soten käsittelyn eri vaiheissa on vielä yritettävä nostaa esiin korjaustarpeita.
– Ratkaisussa on huolestuttavinta se, että tämä katkaisee muun muassa kuntien sosiaalipalvelujen, koulutuksen ja työllisyydenhoidon yhteyden. Kuntien elinvoiman luominen ja investointikyky heikkenevät, koska veroprosentista leikataan pois kaksikolmasosaa, pormestari Lyly sanoo Tampereen kaupungin sivuilla.
– Lisäksi kuntien järjestämä julkinen tuotanto jaetaan kahtia: heikompiosaisten ja sairaiden hoitamiseen sekä elinvoima- ja osaamiskysymyksiin. Tällä jaolla voi olla kauaskantoisia seurauksia, hän lisää.
Uudistuksen on määrä astua voimaan vuonna 2023.
– Aikataulu on todella kireä. Vuosi 2023 tulee todella nopeasti vastaan. En vieläkään ole tullut vakuuttuneeksi siitä, että vastaako tämä valmistelussa oleva malli alkuperäiseen tavoitteeseen taata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille suomalaisille kotipaikasta riippumatta. Hallinnollinen ratkaisu yksistään ei riitä parantamaan palveluiden laatua, pormestari Lyly sanoo.
Tampereen talouteen uudistus tuo ison muutoksen.
– Jos Tampereen 20,25 kuntaveroprosentista yli 13,26 prosenttiyksikköä siirretään hyvinvointialueelle, jää jäljelle noin 7 prosentin kuntavero. Tällä rahalla on huolehdittava muun muassa elinvoimasta, turvallisesta ja riittävästä päivähoidosta, perusopetuksesta, toisen asteen koulutuksesta, liikuntapalveluista, kirjastoista, museoista, kaduista, pyöräteistä ja paljon muusta, Lyly sanoo.
− Miten raha riittää? Esimerkiksi päiväkoti- ja koulukiinteistöjä remontoidaan sisäilmaongelmien takia Tampereella aika monta, hän jatkaa.
Myös uudistuksen suuruus mietityttää. Tampereella uudistus siirtäisi noin 6 000 henkilöä hyvinvointialueen henkilökuntaan, hän lisää.
Tulossa on Lylyn mukaan ”järkyttävän kokoinen organisaatiomuutos”.
− Voi vain kysyä, miten hyvin se pystyy ottamaan huomioon esimerkiksi sosiaalipalvelujen lähiluonteen tai asiakaslähtöisen toiminnan. Saatikka rakentamaan asiakaslähtöisen ja joustavan toiminnan.
Uudistuksen rahoitusmalli on herättänyt kuntakentällä suurta kritiikkiä. Tampereen kaupunkikin katsoi omassa lausunnossaan, että esitetty malli haastaa erityisesti suurten kaupunkien kyvyn vastata investointitarpeisiin.
– Suuria kaupunkeja, joissa Suomen kasvu syntyy, näyttäisi olevan kuultu. Valtionosuuskriteereihin tulee lisäys, jolla vastataan väestömäärän kasvun aiheuttamaan palvelutarpeen lisäykseen. Myös esiteltyjen pöytäkirjamerkintöjen mukaan hallitus tekee kokonaistarkastelun kuntien rahoitusjärjestelmästä ja kehittää sitä niin, että kasvavien kuntien investointikyky turvataan.
