X
SULJE MAINOS
Moqtada al-Sadrin kannattajia. LEHTIKUVA / AFP Ali Najafi

Populisti nousee valtaan Irakissa

Iran-mieliset joukot lisäävät tyytymättömyyttä.

Irakissa järjestettiin parlamenttivaalit viime viikonloppuna. Kyseessä oli viidennet vaalit sen jälkeen, kun Yhdysvaltain johtamat joukot hyökkäsivät Irakiin vuonna 2003. Nyt Iran-mieliset joukot lisäävät tyytymättömyyttä maassa.

Viime sunnuntain vaaleissa ehdokkaita oli 3 249, joista naisia oli 951 ehdokasta. Ehdokkaat edustivat 167 eri puoluetta. Vuoden 2005 perustuslain mukaan puolue tai vaaliliitto, joka saavuttaa 165 paikkaa 329:stä paikasta parlamentissa, on pääministeripuolue. Kuten aikaisemminkin mikään puolue ei saavuttanut 165 paikkaa parlamentissa ja siksi koalitiot ovat keskeisessä roolissa myös seuraavaa hallitusta
muodostettaessa.

Aivan kuten viime vuosikymmenten aikana nytkin shiiat voittivat Irakin vaalit. Moqtada al-Sadr saavutti vuoden 2018 vaaleissa 54 paikkaa parlamentissa ja nyt hänen johtama puolue sai 70 paikkaa parlamentissa. Al-Sadr nousee Irakin seuraavaksi pääministeriksi.

Myös Badrin Iran-mielinen Hadi al-Amiri ennustettiin olevan vahvoilla vaaleissa, mutta Iran-mieleinen al-Amiri menetti parlamentissa
paikkoja. Myös Iran-mielinen ja entisen pääministerin, al-Malikin ryhmittymä menestyi vaaleissa.

Sunnuntain vaaleissa sunnit ja kurdit olivat opposition asemassa, sillä
Yhdysvaltain invaasion jälkeen shiiat ovat dominoineet Irakin politiikkaa. Äänestysprosentti oli vaaleissa vain 41 prosenttia. Lisäksi monet järjestöt sekä Irakin kommunistinen puolue boikotoivat vaaleja, koska heidän mielestäänne eivät olleet reilut ja vapaat.

Iran-mieliset joukot

Iran on tukenut Irakin shiioja heti Ruhollah Khomeinin valtaantulon jälkeen. Irakin ylin islamilainen neuvosto (ISCI) perustettiin vuonna 1982 Iranin islamilaisen tasavallan aloitteesta Teheranissa.

Irakin entinen hirmuhallitsija Saddam Hussein taas tuki iranilaista Kansan mujahedin -järjestöä, joka taisteli aseellisesti Irania vastaan. Lisäksi Iran tukee DA WA -puoluetta Irakissa.

ISCI seuraa Ruhollah Khomeinin ideologiaa, jossa uskonoppineet hallitsevat valtiota, kun taas DA WA -puolueen ideologia nojaa siihen, että uskonnollisen yhteisön pitäisi hallita valtiota. Nämä kaksi puoluetta ovat käytännössä johtaneet Irakia Yhdysvaltain invaasion jälkeen. Sekä vuosina 2006-2014 pääministerinä toiminut Nour al-Maliki että hänen seuraajansa Haider al-Abadi edustavat DA WA puoluetta.

Saddam Husseinin ollessa Irakissa vallassa, Nour al-Maliki oli maanpaossa
Iranissa ja Syyriassa. Syyriassa ollessaan hän loi läheiset suhteet Hizbollah-järjestöön.

Tyytymättömyys poliittisen järjestelmään sekä Iranin vaikutusvaltaan Irakissa laukaisi vuonna 2019 laajoja mielenosoituksia.

Protesteissa menehtyi 420 ihmistä ja Iran-mielinen pääministeri Adil Abdul-Mahdi erosi. Abdul-Mahdin seuraaja oli Mustafa al-Kadhimi, jolla on ollut pääministerinä sekä Yhdysvaltain että Iranin tuki. Hän on tehtävässään sitoutumaton toimija.

Irakin eri ryhmittymät ennen vaaleja

Irakissa toimii tällä hetkellä hyvin laajapohjainen puolisotilaallinen joukko, joka koostuu noin 40-60 eri ryhmästä ja arviolta 60 000-150 000 jäsenestä. Ryhmittymät voidaan jakaa neljään eri kategoriaan, joista kolme kuuluu shiia-islamin haaraan.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat Irakin korkeimmalle uskonoppineelle, shiialaiselle Ali al-Sistanille uskolliset joukot, joita kutsutaan pyhäkköryhmäksi. Toinen ryhmä koostuu Iran-mielisistä joukoista, joita kutsutaan fasail-ryhmäksi. Iran-mielisillä ryhmillä on tiiviit suhteet Iranin vallankumouskaartiin ja he ovat pitkään pitäneet sisäministerin salkkua.

Kolmannen joukon muodostavat al-Sadrin ryhmä, joka on hyvin populistinen. Neljäs ryhmä koostuu sunneista sekä muista vähemmistöryhmistä.

Yhdysvaltain ja lännen kannalta kaikista ryhmistä
nimenomaan Iran-mieliset ovat kaikista ongelmallisimmat. Sunnuntaina järjestetyt vaalit käytiin nimenomaan näiden ryhmittymien kesken.

BIJAN REZAI JAHROMI

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt