Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartta -suunnitelmaan kuuluva biopolttoaineen jakeluvelvoitteen nostaminen voi arvion mukaan nostaa polttoaineen pumppuhintaa jopa 68 sentillä litralta.
Tämä ilmenee North European Oil Trade Oy:n (NEOT) tiekartan luonnoksesta antamasta lausunnosta. Yhtiö toimittaa polttoainetta Pohjoismaiden suurille St1-, ABC-, ja Shell-huoltamoketjuille. Emoyhtiön omistavat SOK ja St1 Nordic Oy.
Lausunnosta uutisoi ensin Ilta-Sanomat.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan luonnoksessa esitetään, että jakeluvelvoitetta nostetaan ensimmäisessa vaiheessa nykyisestä 30 prosentista 34 prosenttiin. Toisessa vaiheessa arvioidaan velvoitteen edelleen nostamisen edellytyksiä. NEOT toteaa, ettei se kannata velvoitteen nostamista. Sen kuvataan tulevan kalliiksi niin suomalaisille kuin maan kansantaloudellekin.
– Jakeluvelvoitteen nosto heikentäisi Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä, eikä se vähennä päästöjä globaalissa mittakaavassa, lausunnossa sanotaan.
Yhtiön mukaan jakeluvelvoitteen täyttöön käytettävien uusiutuvien polttoaineiden hinta on huomattavasti fossiilisia polttoaineita korkeampi, ja hinnan odotetaan kasvavan nopeasti biopolttoaineiden kysynnän noustessa ja kestävän raaka-ainepohjan huvetessa. Jakeluvelvoitteen täyttämisestä aiheutuvat kulut päätyvät arvion mukaan lopulta polttoaineen kuluttajahintaan.
NEOT laskee, että jakeluvelvoite tulee maksamaan kuluttajille yhteensä jopa 18 miljardia euroa vuosien 2020-2030 aikana. Laskelmat perustuvat VTT:n ALIISA-mallin polttoaineiden kulutusennusteeseen ja NEOT:n omaan arvioon polttoaineiden markkinahinnasta.
– Tämä tarkoittaa polttoaineen litrahinnan nostamista 68 sentillä vuoteen 2030 mennessä. Jakeluvelvoitteen nostaminen 30 prosentista 34 prosenttiin nostaisi kuluja edelleen yli 300 miljoonalla eurolla ja litrahintaa 7 sentillä. 34 prosentin jakeluvelvoite maksaisi kuluttajille näin ollen 3,3 miljardia euroa vuonna 2030, joka on saman verran kuin perusterveydenhuollon kulut vuonna 2018, lausunnossa sanotaan.
Yhtiön mukaan jakeluvelvoitteen nostaminen ei vähennä päästöjä.
– Koska kestäviä biopolttoaineiden raaka-aineita on rajallisesti, biopolttoaineiden tuotantoa ei voida enää kovinkaan paljon lisätä maailmanlaajuisesti. Näin ollen korkea kansallinen jakeluvelvoite johtaa tilanteeseen, jossa biopolttoaineita siirretään markkinalta toiselle, sinne, missä niistä ollaan valmiita maksamaan eniten. Tällöin päästöjä alentavaa kokonaisvaikutusta ei synny, vaan päästövähennykset vain siirtyvät markkinalta toiselle.
Kolme porrasta
Fossilittoman liikenteen kolmiportaisella tiekartalla tavoitellaan liikenteen päästöjen puolittamista vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Täysin päästöttömäksi liikenteen pitäisi muuttua vuoteen 2045 mennessä.
Ensimmäisessä vaiheessa edistettäisiin fossiilisten polttoaineiden korvaamista, ajoneuvokannan uudistamista ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta erilaisin tuin ja kannustimin, ja päätökset tehtäisiin jo nyt alkuvuodesta.
Toisessa vaiheessa arvioitaisiin keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa. Näitä keinoja ovat esimerkiksi etätyö ja liikenteen uudet palvelut, joita kotitaloudet tai yritykset voivat ottaa käyttöönsä.
Vaikutusarviointeja tehtäisiin keväällä ja kesällä 2021 ja ne valmistuisivat viimeistään syksyllä 2021.
Viimeisenä on ehdollinen kolmas vaihe. Siinä on määrä arvioida riittävätkö EU-tason toimet sekä ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot päästötavoitteiden saavuttamiseen. Jos tavoite ei näytä toteutuvan, tehtäisiin päätökset muista tarvittavista toimista.
Tätä mahdollista kolmatta vaihetta varten hallitus selvittää muun muassa eliikenteen verotuksen muutoksia. Tämän on povattu merkitsevän etenkin yksityisautoiluun osuvia toimia.
Liikenne- ja viestintäministeriön viime syksynä julkaisemien vaikutusarviointien perusteella kovia päästötavoitteita on käytännössä mahdotonta saavuttaa ilman ”fossiilisten polttoaineiden hinnoittelun muuttamista”. Tässä tehokkaimpina keinoina on nostettu esiin tieliikenteen päästökauppa ja polttoaineverojen korotukset.
Aiemmin esillä olleen perusteella onkin siis pidettävä todennäköisenä, että syksyn kolmannessa vaiheessa otetaan pöydälle etenkin polttomoottoriautoilua kallistavia toimia.
