Euromaiden valtiovarainministereiden kokous oli tarkoitus päättää Kreikan kolmannesta velkaohjelmasta maksettavan uuden lainaerän hyväksymisestä.
– Toivon, että käymme avoimen keskustelun Kreikan tilanteesta. Nyt on kuitenkin päästy todella pitkälle näissä neuvotteluissa. Kreikka on tehnyt heiltä edellytettyä toimia, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi Brysselissä maanantaina ennen kokouksen alkamista.
Orpon mukaan suuri enemmistö jäsenmaista on tässä Suomen kannoilla tai jopa tiukemmillakin kannoilla. Kreikan velkaohjelmaan sisältyy Kreikalle annettava lupaus siitä, että mikäli Kreikan velkaohjelmalta edellytetyt tarkastukset sujuvat hyväksytysti, rahoittajat ovat valmiita tarkastelemaan maalle annettavia velkahelpotuksia, joiden on tarkoitus johtaa maan velkahelpotuksiin.
– Suomi on valmis siihen, että velkoja järjestellään, laina-aikoja pidennetään, maksuohjelmia mietitään niin, että maksuohjelman suorittaminen on Kreikalle mahdollisempaa, ja jotta se ei liikaa rasita Kreikan taloutta, joka on lähtenyt kuitenkin elpymään, Orpo sanoi.
Velkaohjelmaa solmittaessa euromaat pitivät keskeisenä asiana, että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF saadaan mukaan velkaohjelman rahoittajaksi. Myös Suomi vaati tätä kaksi vuotta tiukasti.
IMF on kuitenkin edellyttänyt suoria leikkauksia Kreikan nimelliseen velkaan, mikä tarkoittaisi, että esimerkiksi Suomen saatavat leikkautuisivat suoraan. Mikäli Kreikalle annetaan edellä Petteri Orpon mainittuja pehmeitä velkahelpotuksia, saatavat jäävät pienemmiksi, mutta silloin kuitenkaan nimellistä velkasummaa ei leikata.
Suomi ei enää suhtaudu tiukasti vaatimukseen IMF:n mukanaolosta.
– Pidämme hyvänä ja tärkeänä, että IMF olisi mukana, mutta se ei ole enää ehdoton. Se ei ole ollut sitä enää yli vuoteen meidän kannoissa. Toisaalta IMF:n ajamat asiat ovat niin kovia, että ne saattaisivat lisätä vastuita. Se on myös asia, joka on arveluttavalla puolella, Orpo totesi.
Hän muistutti, että tavoitteena on auttaa Kreikka takaisin lainamarkkinoille pois tukilainojen piiristä.
