Lain pelätään johtavan Kaakkois-Aasian pitkäaikaisimman monipuoluedemokratian murtumiseen
Laki sallisi viranomaisten pidättää terrorismista epäillyn 24 päiväksi ilman oikeuden päätöstä. Tämän tyyppisiä lakeja käytettiin merellisissä naapureissa Indonesiassa ja Malesiassa diktatuurin ja yksipuoluevallan aikana poliittisten vastustajien pidättämiseen ja tuomitsemiseen.
Vuoden 2016 vaaleissa presidentiksi valittu Rodrigo Duterte aloitti heti valtakautensa alussa ns. huumeiden vastaisen sodan, jossa jopa 30[nbsp]000 ihmisen arvioidaan saaneen surmansa.
Surmatut ovat pääosin pikkurikollisia, syyttömiä sivullisia ja kansalaisaktiiveja. Toimittajat ovat kuvanneet tapauksia, joissa poliisi on ampunut aseettomia alaikäisiäkin. Poliiseille on myös maksettu pimeitä palkkioita tapetuista ja vangituista.
Huumekauppaa pyörittävät isokenkäiset ja maakuntien perinteiset mahtisuvut ovat pitkälle välttyneet vastuusta.
Filippiinien opposition nimekkäimmän edustajan senaattori Leila de Liman Duterte passitti TV-oikeudenkäynnissä tekaistujen huumesyytösten avulla vankilaan.
De Liman vapauttamista vaativia Yhdysvaltain senaattoreita presidentti ei päästänyt maahan. Filippiinien perinteinen tukija Yhdysvallat taas on asettanut monet maan nykyhallinnon keskeiset vaikuttajat vierailukieltoon.
Presidentti Donald Trump on esittänyt virkaveljelleen vierailukutsun, mutta siitä Duterte on kieltäytynyt. Yhdysvaltain ja sen entisen siirtomaan Filippiinien suhteet ovat tiiviit ja perinteiset ja monilla maiden asukkailla on kaksoiskansalaisuus ja sukulaisuussuhteita puolin ja toisin. Jos Duterte matkustaisi Yhdysvaltoihin, herättäisi vierailu siellä valtavaa arvostelua median, poliitikkojen ja kansalaisten keskuudessa.
Toukokuussa Duterte uhkasi julistaa koko maahan sotatilan. Syyksi hän esitti kommunistikapinallisten väkivallan maan koillisosassa sijaitsevassa Auroran osavaltiossa. Vielä vaalikampanjassaan hän sanoi pyrkivänsä rauhansopimuksiin kaikkien kapinallisryhmien kanssa, jotta siviileihin kohdistuva pitkäaikainen verenvuodatus saataisiin vihdoin loppumaan.
Parlamentissa enemmistöä hallitseva Duterte epäsi kesken koronakriisin maan suurimmalta ABS-CBN mediayhtiöltä jatkoluvan, koska ei pitänyt sen uutisoinnista. Yhtiö on toiminut Filippiineillä 66 vuotta. Se on pyörittänyt 21 radioasemaa ja 38 TV-kanavaa, jotka ovat jakaneet koko maassa kansalaisille tärkeää koronan aikaista tietoa.
Filippiinien parlamentin käsitellessä terrorismin vastaista lakia julkaisi YK:n ihmisoikeustoimisto raportin Filippiinien ihmisoikeustilanteesta. Kyseessä on raportti, jonka julkaisemisen Duterte aiemmin yritti Kiinan tuella estää. Raportissa arvostellaan sitä, että maan poliisi voi huumesodan varjolla tappaa rikollisia ja muita ilman suurempaa pelkoa vastuuseen joutumisesta.
Siinä arvostellaan Duterten hallinnon tapaa pidättää asianajajia ja poliittisia vastustajia heidät kommunisteiksi leimaamalla. Uuden lain mukaan viranomaiset voisivat käytännössä ilman todisteita ja oikeuden päätöstä pidättää arvostelijoitaan terroristeina. He voisivat myös leimata esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöjä terroristisiksi organisaatioiksi.
Filippiinien lakimiesten kansallinen liitto (IBP) toivoo tuoreen vetoomuksensa Dutertelle estävän uuden lain voimaan saattamisen. Vetoomuksessan IBP sanoo lakiesityksen olevan todennäköisesti Filippiinien perustuslain vastainen.
Liitto muistuttaa Dutertea siitä, että tämä on aiemminkin hylännyt perustuslain vastaisia lakiesityksiä. Järjestön presidentti Domingo Cayosan mukaan perustuslaissa sallitaan terrorismista tuomitseminen vain juridisten prosessien mukaisissa oikeudenkäynneissä. Tuota valtaa ei Cayosan mukaan voi luovuttaa muille viranomaisille.
