Eduskunnan suullinen kyselytunti meneillään. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

Olavi Ala-Nissilä: Poliittisen järjestelmän pitää toimia

Jos poliittinen järjestelmä ei toimi, kärsijöinä ovat kansalaiset ja yhteinen hyvinvointi.

Ruotsissa on poliittinen järjestelmä isoissa ongelmissa.  Hallitus syntyy vain pihtisynnytyksellä. Italiassa suuret vaalilupaukset estävät nyt hyvän hallinnon.  Saksassa myös poliittisen järjestelmän toimivuus on kohtaamassa suuria haasteita.

Britanniassa Brexitin käsittely on hyvin hankala. Monissa Euroopan ulkopuolisissa maissa kansanvaltaista järjestelmä ei oikein  toimi ollenkaan.

Ajalle on tyypillistä myös jatkuva tuijottaminen gallupeihin tai jatkuva vaalikampanja. Yhdysvalloissa on nyt menossa jatkuva vaalikampanja ja mikseipä Unkarissa ja Puolassakin. Kohde on oma kannattajajoukko. Retoriikka on vahvaa mutta faktat voivat olla  heikot.

Poliittisen järjestelmän huono toiminta tai toimimattomuus tekee vaikeaksi sopimisen ja kompromissien teon ja päätöksenteon yleensäkin. Kuitenkin politiikka on paljossa kompromissien tekemistä.

Jos poliittinen järjestelmä ei toimi, kärsijöinä ovat kansalaiset ja yhteinen hyvinvointi.

Syitä kansanvallan huonoon toimintaan on monia. Populistipuolueiden menestys on yksi tekijä. Lupaukset voivat olla tolkuttomia ja niistä ei voi syntyä yhteistyötä. Maahanmuuttolinja voi olla niin jyrkkä etteivät muut puolueet eivät seurustele, kuten Ruotsissa on asianlaita.  Politiikan pöytätavat voivat olla myös ongelma.

Maailmalla USA ja Venäjä ja Kiina käyttävät nyt voimaa ja valtaa.  Eurooppaa ei juuri kutsuta päätöspöytiin.  Hyvällä politiikalla Eurooppa voisi vaikuttaa. Mutta nyt on vaara on, että tilanne vaan huononee Euroopan Parlamentin vaaleissa. Kuitenkin juuri nyt Euroopan pitäisi johtaa tärkeissä asioissa, kuten ilmastonmuutoksen hillintä.

Suomessa poliittinen järjestelmä toimii, joskin viime vaalikaudella päätöksenteossa oli ongelmia. Eduskunnassa jopa äänestettiin omia esityksiä vastaan.

Nyt Suomessa on ollut ensimmäistä kertaa strateginen hallitusohjelma kärkihankkeineen. Se on ollut selkeä parannus entisten hallitusohjelmien pitkien asialuetteloiden sijaan.  Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaa  on viety määrätietoisesti eteenpäin. Sen keskeiset tavoitteet taloudessa, työllisyydessä ja velkaantumisen tavoitteissa ja kaikissakin tavoitteissa ovat toteutuneet  hyvin. Tavoite työllisyysasteen nostamisesta on ollut kaikkein tärkein hyvinvointiyhteiskunnan kannalta ja se on jatkuva tavoite.

Sote- ja maakuntauudistus on vielä vaiheessa.

Työn jatkuva muuttuminen ja jatkuva muutos kaikessa ja isot globaalit muutokset sekä turvallisuushaasteet  edellyttävät poliittiselta järjestelmältä hyvää toimivuutta. Ongelmallista on, että kun haasteet kasvavat niin poliittisen järjestelmän toiminta heikkenee.

Suomessa etujärjestöillä on oma tärkeä roolinsa. Niitä toimintaa tuetaankin verotuella, joka saattaa olla kaksikymmentä kertaa suurempi kuin 30 miljoonan puoluetuki.

Tällä vaalikaudella syntyi kilpailukykysopimus työmarkkinajärjestöjen kesken.  Se oli erittäin tärkeä ja siitä kuuluut kiitos kaikille sopijoille.

Etujärjestöt vaikuttavat  hallituksen työhön ja se on niiden työtä.  Eduskuntaan vaikutetaan. Poliittiseen järjestelmään kuuluu kuitenkin se, että eduskunnalla on perustuslain mukaan päätösvalta. Sitä ei voi Eduskunnalta ulkoistaa. Perustuslain mukaisen järjestelmän pitää toimia.

Suomalaisen poliittisen järjestelmän toiminta ei voi halvaantua edes poliittisten lakkojen alla. Tämä täytyy nyt myös etujärjestöissä ymmärtää.

Pienen maan vahvuus on toimiva kansanvalta ja laaja yhteistyö. Vaalitaan niitä.

Olavi Ala-Nissilä

Olavi Ala-Nissilä

Olavi Ala-Nissilä on keskustan kansanedustaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt