Sisäministeriön asetus poliisin virkapuvusta ei sisällä ohjeistusta Suomen lipun käyttämisestä virkavaatteissa tai -asusteissa. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Poliisiliitto haluaa maalittamisen rikoslakiin

Rikoslaki ei nykyisellään suojaa viranomaistoimintaa maalittamiselta.

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL pitää välttämättömänä, että rikoslakia muutetaan vastaamaan ympäröivää todellisuutta ja maalittaminen kriminalisoidaan.

Maalittaminen on tänään teemana SuomiAreena-keskustelussa Porissa.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) lupaa poikkihallinnollisia toimia maalittamisen estämiseksi. Oikeusministeri ei kuitenkaan vielä lupaa SPJL:n ja Lakimiesliiton toivomia muutoksia lainsäädäntöön.

Virkamiehiin kohdistuva maalittaminen on yleistynyt hälyttävästi viime vuosina, selviää SPJL:n tiedottessta.

Maalittamisella tarkoitetaan systemaattista toimintaa, jossa virkamiehestä tai hänen läheisistään kaivetaan eri lähteistä tietoja ja pyritään niitä hyödyntämällä epäasiallisesti vaikuttamaan viranomaisen toimintaan.

SPJL:n kanta on, että nykyisellään rikoslaki ei suojaa viranomaistoimintaa maalittamiselta. Lainsäädäntö on ajalta, jolloin nykyisenkaltaista maalittamista ei tunnettu. Rikoslain virkamiehen vastustaminen tai haitanteko virkamiehelle eivät riitä kattamaan maalittamista.

– Laki on ajalta, jolloin vastustaminen tarkoitti käytännössä fyysistä vastaan panemista yksittäisissä tilanteissa. Nämä tilanteet ovat toki poliisille edelleen hyvin tuttuja, mutta niiden pyrkimyksenä ei ole vaikuttaa laajemmin virkakoneistoon tai rapauttaa oikeusjärjestelmää pysyvästi, korostaa SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne.

SPJL:n näkemyksen mukaan pykäliä ei voida venyttää vastaamaan ongelmaan, jota lainsäädäntöhetkellä ei ollut olemassa.

– Kansalaiselle on oltava selvää, mikä on lain puitteissa sallittua ja mikä ei, Rinne painottaa.

SPJL pitää tärkeänä, että rikoslain 16 –lukuun lisättävä maalittamisen kriminalisoiva tekomuoto on yleisen syytteen alainen rikos. Tällöin työnantaja, jolla jo tällä hetkellä on työturvallisuuslakiin perustuva velvoite huolehtia työntekijöidensä työsuojelun toteutumisesta, voi käynnistää asiaa koskevan rikosprosessin.

– Maalittamistapauksissa yksittäinen virkamies on vain välikappale, johon vaikuttamalla pyritään vaikuttamaan koko demokraattiseen järjestelmään. Vaikka rikos kohdistuu yksittäiseen virkamieheen, on sen kohteena koko suomalainen oikeusjärjestelmä, Rinne tiivistää.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt