X
SULJE MAINOS
Poliisijärjestön puheenjohtajan mukaan kansalaisille säästöt näkyvät siten, että tekeviä käsiä ja näkeviä silmiä on vähemmän. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Poliisijärjestö vastaa Maria Ohisalolle: Rahoitus vähenee käytännössä

Poliisi tarvitsisi ensi vuodelle 40 miljoonaa euroa lisää, ja hallitus esittää vain kymmentä miljoonaa.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne myöntää oikeiksi sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) väitteet, että poliisi saa ensi vuonna enemmän rahoitusta kuin sille on budjetoitu aiempina vuosina.

– Kyllä, poliisin rahoitus kasvaa, mutta nykyresursseilla se jää noin 30 miljoonaa alle sen, millä nenä pysyy pinnalla suhteutettuna tähän vuoteen. Eli de facto (käytännössä) rahoitus vähenee, Suomen Poliisijärjestöjen Liiton Jonne Rinne sanoo Verkkouutisille.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Rinteen mukaan poliisi pyysi ensi vuodelle saman verran, mikä sen rahoitus oli tälle vuodelle lisätalousarvioineen. Tarve oli 40 miljoonalle lisäeurolle, ja hallitus esittää noin kymmentä miljoonaa.

– Se, mitä me haimme ensi vuodelle, on suunnilleen se, millä meillä nenä pinnalla pysyy tämän vuoden ajan. Kolmenkymmenen miljoonan rahasäkki meidän täytyy löytää jostain, Rinne toteaa.

Kun vuokria Senaatti-kiinteistöille eikä lisenssejä tietohallintokeskuksille voida jättää maksamatta, niin Rinteen mukaan säästöt täytyy hakea henkilöstökuluista, jotta poliisi ei ylitä sille annettua budjettia ensi vuoden osalta.

– Käytännössä ainoa vaihtoehto on sitten se, että määräaikaisia virkasuhteita ei jatketa tai jos joku siirtyy pois organisaatiosta tai jää eläkkeelle, niin hänen tilalle ei palkata uutta ihmistä, Rinne sanoo.

Nollabudjetilla ensi vuoteen, vararavintokin syöty

Rinne kertoo, että poliisihallinnossa on ollut perinteisesti myös siirtyvä erä, eli päälliköille annettu säästövelvoite.

– X määrä poliisin rahoituksesta pitää olla säästössä (vuoden) viimeinen päivä, jotta seuraava vuosi pärjätään. Nyt tänä vuonna on todettu, että meillä ei pysy nenä pinnalla, ei poliisin lukumäärän osalta eikä toiminnallisesti. Kun on säästetty vuosikausia, niin vararavintokin on syöty. Nyt mennään nollabudjetilla seuraavaan vuoteen.

Rinteen mukaan parhaimmillaan siirtyvä erä on ollut 40 miljoonaa euroa.

– Aina voidaan sanoa, että poliisin budjetti on suurempi nyt kuin se oli vuonna 2000. Tottakai se on, kun kaikki ymmärtävät, että kustannukset kasvavat. Mutta meidän pitää jostain löytää 30 miljoonaa ensi vuonna, ja se ei mistään muualta löydy kuin henkilöstöstä, Rinne toteaa.

Hänen mielestään on absurdia, että Suomessa irtisanotaan tai lomautetaan poliiseja, kun muissa Pohjoismaissa lisätään poliisien määrää. Sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan Suomessa pitäisi olla 8 200 poliisia vuonna 2030, kun poliiseja on tällä hetkellä 7 450.

– Nykytasoakaan ei voida pitää, koska rahat eivät riitä. Se, mikä on parlamentaarinen tahtotila, ei ole kuitenkaan todellisuutta.

Ensi viikolla saadaan puheenjohtajan mukaan ”lopulliset madonluvut”, kun hallitus julkistaa talousarvioesityksensä ensi vuodelle maanantaina 27. syyskuuta.

Rinteen mukaan säästöt näkyvät kansalaisille esimerkiksi jonoina poliisi lupapisteissä ja sähköisen ajanvarauksen täynnä olemisena.

– Jos poliisin organisaation rahoitus vähenee, niin jostainhan ne säästöt täytyy tehdä. Tässä ei puhuta poliisin palkkojen korotuksista, vaan tämä näyttäytyy kansalaisille sisäisen turvallisuuden palvelutason heikkenemisenä. Entistä vähemmän tekeviä käsiä, entistä vähemmän näkeviä silmiä, Rinne kuvaa.

LUE MYÖS:

Maria Ohisalo: Poliisin rahoitus ensi vuonna korkeampi kuin koskaan

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt