Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n mukaan maalittaminen pitää kriminalisoida viranomaistoiminnan ja sitä kautta virkamiehen suojaksi.
Tällä viikolla on uutisoitu Tuomariliiton kyselystä, jonka mukaan kaksi kolmesta tuomarista on joutunut työtehtävissään epäasiallisen käytöksen ja vaikuttamisen kohteiksi. Maalittamisen kohteiksi on joutunut myös poliiseja.
Maalittamisella tarkoitetaan systemaattista toimintaa, jossa virkamiehestä kaivetaan eri lähteistä yksityisiä tietoja pyrkimyksenä vaikuttaa viranomaisen työhön. Nykyään etenkin netti ja sosiaalinen media mahdollistavat laajamittaisen maalittamisen masinoinnin aivan uudella tavalla.
– Rikoslaki ei ole pysynyt täysin mukana ajassa; olemassa olevat pykälät eivät riitä turvaamaan virkamiehiä, korostaa SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne liiton sivuilla julkaistussa uutisessa.
Lainsäädäntöä muokattiin oikeaan suuntaan vuonna 2014, jolloin vainoamisesta tuli rikos. Tämä ei liiton näkemyksen mukaan riitä. Siksi SPJL ajaa rikoslain 16 lukuun lisäystä, jolla maalittaminen kriminalisoitaisiin viranomaistoiminnan ja sitä kautta virkamiehen suojaksi.
– Maalittamisen kohteeksi joutunut on väline, jonka kautta pyritään vaikuttamaan laajemmin viranomaistoimintaan ja koko oikeusjärjestelmään. Pahimmillaan virkamiesten maalittaminen horjuttaa demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita, Rinne toteaa.
Maalittaminen kohdistuu erityisesti kentällä ja netissä työskenteleviin poliiseihin. Uhkaa voidaan kohdistaa myös heidän perheisiinsä.
