Keskusrikospoliisin mukaan erilaiset verkkohuijaukset ovat yleistyneet viime vuosien aikana.
Esimerkiksi niin sanotuissa toimitusjohtajahuijauksissa rikollinen teeskentelee olevansa korkeassa asemassa uhrin yrityksessä. Rahaliikenteestä vastaavaa työntekijää hämätään tai painostetaan maksamaan valelasku tai muu siirto yrityksen varoista. Huijauksissa vedotaan usein kiireellisyyteen tai luottamuksellisuuteen.
Väärennettyjen laskujen yhteydessä huijarit esittäytyvät tavarantoimittajana, palveluntarjoajana tai muuna laskuttajana. Kohteena ovat erityisesti rahaliikenteestä vastaavat työntekijät.
Kalasteluviestejä taas lähetetään sähköpostitse, tekstiviestillä tai puhelinsoitolla. Pankkiasiakkaalta yritetään huijata käyttäjätunnuksia tai muuta henkilökohtaista tietoa erilaisilla verukkeilla. Sähköpostissa tai tekstiviestissä voi olla esimerkiksi linkki, jonka kautta huijauksen kohdetta pyydetään syöttämään omia tietojaan.
Kalastelusoiton avulla huijari voi yrittää onkia tietoja esiintymällä viranomaisena tai pankin työntekijänä.
Poliisi kertoo kirjanneensa viime vuonna yli 30 000 petoksiin liittyvää rikosilmoitusta eri puolilla Suomea. Rikolliset keksivät jatkuvasti uusia tapoja huijausten toteuttamiseen, joten jokaisella tulisi olla perustiedot niiden muodoista ja suojautumiskeinoista. Ikäihmisten opastamisessa läheisten rooli korostuu.
Lokakuussa vietetään Euroopan poliisivirasto Europolin Cyber Scams -kampanjaa, jossa varoitetaan ajankohtaisisa verkkohuijauksista. Suomessa kampanjaan osallistuvat poliisin lisäksi Finanssiala ry ja Viestintävirasto.
Tunnista toimitusjohtajahuijauksen varoitusmerkit! Rahasiirtoa pyytävä huijari vetoaa kiireeseen ja luottamuksellisuuteen. Kohteena on yritys tai työntekijä, joka vastaa sen rahaliikenteestä. #CyberScams #nettihuijaus │ Tutustu kampanjaan: https://t.co/QucRdXOUNu pic.twitter.com/BKaK6o4i5U
— Keskusrikospoliisi (@krp_poliisi) October 17, 2018
